Venäjän erottaminen EN:sta yhä mahdollista
Euroopan neuvoston parlamentaarikot pitävät yhä esillä mahdollisuutta erottaa Venäjä EN:n jäsenyydestä. Järjestön parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi torstaina Strasbourgissa tiukan kannanoton, jossa se moittii jäsenmaiden ulkoministereitä lepsusta suhtautumisesta Venäjän aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin Tshetsheniassa.Yleiskokouksen mielestä Venäjän tulee osoittaa kouriintuntuvasti noudattavansa EN:n perusperiaatteita, jotta erottamisuhka voidaan poistaa.
Kannanotossa pahoitellaan syvästi sitä, etteivät EN:n 41 jäsenmaan hallitukset ole ryhtyneet toimiin valtiokanteen nostamiseksi Venäjää vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Tällä tavoin mahdolliset Venäjän sopimusrikkomukset voitaisiin tutkia.
Parlamentaarikot eivät hyväksy sitä, ettei ministerikomitea ole tuominnut Venäjän sotilaallista operaatiota Tshetsheniassa eikä vakavasti harkinnut sen vaikutusta Venäjän jäsenyyteen.
Valtiokanne ja erottamisuhka olivat esillä jo EN:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa huhtikuussa, jossa Venäjän valtuuskunnalta vietiin äänioikeus. Päätösvaltaa käyttävä ministerikomitea eli käytännössä jäsenmaiden suurlähettiläät eivät tarttuneet tähän ajatukseen.
Ministereiden vastaus viipyi
Parlamentaarikkoja harmitti myös se, että ministerikomitealta vei lähes kolme kuukautta vastata huhtikuun istunnon päätöksiin. Puheenjohtajamaan Italian ulkoministeri Lamberto Dini esitti vastauksen Strasbourgissa tiistaina. Dini ja pääsihteeri Walter Schwimmer vierailivat sitä ennen Moskovassa.
Parlamentaarinen yleiskokous oli päätöksessään lähes yksimielinen, sillä se hyväksyttiin äänin 139-1. Kaikki suomalaiset olivat kannanoton takana.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Elo (sd.) näki kuitenkin yleiskokouksen linjassa sen riskin, että EN eristää itsensä hedelmällisestä poliittisesta vuoropuhelusta.
EU on reagoinut Tshetshenian tilanteeseen ja Venäjän uuteen hallintoon päinvastaisesti poistamalla kaikki pakotteet, joista päätettiin Helsingin huippukokouksessa.
EN:n yhtyneen vasemmiston parlamentaarikkoryhmää johtava Jaakko Laakso (vas.) arveli, että venäläisiä joukkoja Tshetsheniassa johtavien kenraalien näkemykset ovat muuttuneet. Kun he ajoivat aiemmin mieluummin sotilaallista kuin poliittista ratkaisua, he syyttävät nyt poliitikkoja sodan aloittamisesta.
Äänioikeus voidaan palauttaa syksyllä
Vaikka Strasbourgissa hyväksytään tiukkasanaisia vaatimuksia Venäjälle, valmistaudutaan järjestön sisällä myös antamaan sille takaisin täydet jäsenoikeudet. On käynyt selväksi, että venäläisten vetäytyminen EN:n parlamentaarisen puolen työstä on tehnyt vuoropuhelun vaikeaksi.
Laakso kuuluu Euroopan neuvoston johtoryhmään. Hänestä on lähtöisin EN:n hyväksymä suunnitelma Venäjän valtuuskunnan äänioikeuden palauttamiseksi.
EN:n on määrä lähettää valtuuskunta Moskovaan duuman syyskuussa järjestämään Tshetshenia-kuulemistilaisuuteen. Mikäli edistystä on tapahtunut, sama joukko tekisi esityksen äänioikeuden palauttamisesta syyskuun yleiskokoukselle.
Venäläiset kansanedustajat eivät muussa tapauksessa tule Strasbourgiin ainakaan ennen ensi vuoden tammikuuta. Tällä viikolla istunnossa oli mukana vain neljä 36-henkisen Venäjän valtuuskunnan jäsentä. Heistä yksi oli duuman lähettämä tarkkailija ja kolme muuta edustivat omia puolueitaan.
Duuma vakuuttaa yhteistyöhaluaan
Tarkkailijana toiminut Robert Nigmatulin korosti, että duuma haluaa yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. EN:n ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden omaksumiseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta edessä on vielä pitkä ja kivinen tie.
Jabloko-puolueen Sergei Ivanenko toivoi yleiskokoukselta pakotteiden sijasta tukea eurooppalaisia normeja ajaville parlamentaarikoille.
Entinen Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu, oikeistovoimien liittoon kuuluva Sergei Kovalev huomautti, ettei Venäjä ole toteuttanut yhtäkään sille huhtikuussa asetettua vaatimusta. Ainoastaan pommitukset ovat loppuneet, mutta vain siksi, ettei enää ole pommitettavaa.
STT-IKK
30.6.2000
