Veroehdotus joudutaan usein palauttamaan
Suuren osan palkansaajista ei enää tarvitse täyttää veroilmoitusta. He saavat sen sijaan postissa veroehdotuksen, jossa kerrotaan verohallinnon tiedossa olleet tulot, varat ja vähennykset, joiden perusteella verot on laskettu. Loput palkansaajista täyttävät edelleen vuoden alussa veroilmoituksen, joka lähetetään verohallintoon.
Veroehdotuksen sai tänä vuonna lähes kolme miljoonaa verovelvollista. Ehdotus piti palauttaa verotoimistoihin viimeistään 19. kesäkuuta.
Verovelvollisten oli tarkistettava tuloja, vähennyksiä ja varoja koskevat tiedot ja korjattava tai täydennettävä niitä tarvittaessa. Esimerkiksi saadakseen vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakulut verovelvollisen oli lisättävä ne veroehdotukseen.
Täydennystarvetta aiheutti myös se, että viime vuonna käytiin osakekauppaa entistä enemmän, ja yhä useammalla oli luovutusvoittoja osakkeiden ja muiden arvopapereiden myynnistä.
Esimerkiksi puhelinyhtiöissä toteutettujen muutosten yhteydessä monet ovat myyneet osakkeensa tai osakkuutensa. Luovutusvoiton laskeminen ja lisääminen veroehdotukseen on siis myös verovelvollisen tehtävä.
Veroehdotusta on tarvittaessa korjailtava tai täydennettävä palkan, luontaisetujen sekä kustannusten korvauksien suhteen. Lisäksi korjausta saattavat kaivata tiedot eläkkeestä, etuustuloista, muista ansiotuloista sekä tuloista ulkomailta.
Kaikki ansiotuloista tehtävät vähennykset on lisättävä samoin kuin pääomatuloja koskevat muutokset, kuten vuokratulot, luovutusvoitot ja -tappiot sekä osinkotulot.
Lista on siis pitkä, ja mielessä käy kysymys, helpottaako veroehdotusjärjestelmä verovelvollisen asemaa vai hankaloittaako se vain entisestään palkansaajille jäävää tehtävää.
Verovirkailijoiden työtaakka lisääntynyt
Veroehdotusjärjestelmä on aiheuttanut keskustelua myös verovirkailijoiden keskuudessa. Helsingin verotoimistossa työskentelevän verosihteeri Ritva Ritmalan mukaan verovirkailijan työ on muuttunut entistä sekavammaksi.
Varsinaisten veroilmoitusten tekeminen keskeytyy vuoden puolivälissä, kun veroehdotukset tulevat ajankohtaisiksi. Niiden mukana lisääntyvät myös puhelinsoitot. Työtä on hänen mukaansa yksinkertaisesti liikaa.
Veroehdotuskäytäntö ei siis ole ainakaan vielä helpottanut verovirkailijoiden työtä. Matkakulukorvaukset joutuu joka tapauksessa lisäämään ehdotukseen, ja osaketietojakin päivitetään verottajalle entistä enemmän.
Korjattuja veroehdotuksia on palautettu tänä vuonna Ritmalan mukaan silminnähtävästi enemmän kuin ennen.
Osinko- ja osakeomistustiedot ehdotukseen
Verohallituksen ylitarkastajan Raija Myllys-Kauppisen mukaan vanhaan käytäntöön ei olla kuitenkaan enää palaamassa. Verohallinnon teettämien asiakaskyselyjen mukaan valtaosa asiakkaista on ollut tyytyväisiä. Eniten kritiikkiä on tullut juuri siitä, että matkakuluja ei ole merkitty veroehdotukseen.
Veroehdotukseen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta Myllys-Kauppinen katsoo, että maailman muuttuessa tuntuisi takaperoiselta palata vanhaan käytäntöön.
- Tulevaisuudessa sähköinen tiedonvälitys kehittyy huimaa vauhtia ja verottajan käytettävissä tulee olemaan yhä enemmän tietoa kansalaisten varoista ja tuloista, hän perustelee.
Myllys-Kauppinen arvioi viime vuoden olleen korjausehdotusten osalta poikkeuksellisen vilkas. Ihmiset käyvät enemmän osakekauppaa, ja heillä on yhä enemmän osakkeiden omistusta ja niistä saatavia osinkotuloja.
Lisäksi lyhytaikaiset työsuhteet eli ns. pätkätyöt ja niihin liittyvät tulonhankkimiskulut lisäävät palkansaajien tarvetta puuttua veroehdotuksiinsa.
Verohallinnon lähivuosien tavoitteena on Myllys-Kauppisen mukaan lisätä myös osinko- sekä pörssiyhtiöiden osalta osakeomistustiedot valmiiksi veroehdotukseen. Luovutusvoittojen saaminen veroehdotuksen piiriin on pulmallisempaa, sillä hankintahinta ja -aika eivät ole verottajan tiedossa.
STT-IKK
30.6 2000
