Ajan suunnassa lyhyesti
Tulivuoria pidettiin Vulkanuksen pajan savupiippuina
Vulkanus oli roomalaisten jumalien seppähahmo, ja Sisilian läheisyydessä sijaitsevan pienen Vulcanon saaren asukkaat uskoivat tulivuoren olevan seppäjumalan pajan savupiippu. Saaren mukaan tulivuoren englanninkieliseksi nimeksi tuli volcano.
Tulivuoret muodostuvat niiden omien purkautumistuotteiden kasaantuessa purkautumisaukon ympärille. Tämä aukon kautta tulivuori on yhteydessä maan pinnan alapuolella olevaan sulaan ainekseen.
Sula aines eli magma on kevyempää kuin ympäröivä kiinteä aines, ja paine nostaa sitä ylöspäin. Kun magma nousee, paine laskee, ja magman sisältämät kaasut laajenevat. Tämä laajeneminen saa magman iskeytymään maankuoren heikosta kohdasta läpi. Siitä alkaa tulivuorenpurkaus. Purkautunutta magmaa kutsutaan laavaksi.
Maailmassa on noin 500 tunnettua aktiivista tulivuorta; lukuun eivät sisälly merenalaiset tulivuoret.
Rajuin tunnettu tulivuorenpurkaus sattui Indonesiassa vuonna 1815. Tuolloin Sumbawan saarella sijaitseva Tambora-tulivuori syöksi sisuksistaan arviolta 150 kuutiokilometriä tuhkaa.
Purkaus surmasi 92 000 ihmistä. Viimeisten 500 vuoden aikana 200 000 ihmisen arvioidaan kuolleen tulivuorenpurkausten seurauksena.
Skientologit hakevat uudelleen pääsyä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi
Suomessa vaikuttava skientologiakirkko jätti uuden hakemuksen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin pääsystä opetusministeriölle viime vuoden lopulla. Asiaa käsitellään parhaillaan ministeriössä, ja päätös rekisteröinnistä tehdään mahdollisesti kesään mennessä.
Opetusministeriö epäsi skientologien hakemuksen pääsystä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin vuoden 1998 lopussa.
Ministeriö perusteli hakemuksen hylkäämistä tuolloin mm. sillä, että skientologien toiminnassa rahankeruu nähtiin tärkeämpänä kuin uskonnon harjoittaminen.
Ruotsissa skientologit saivat rekisteröidyn uskontokunnan aseman maaliskuun alussa.
- Maamme lainsäädäntö ei ole muuttunut siitä, kun skientologit edellisen kerran hakivat rekisteröitymistä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Perustelumme ovat siinä mielessä edelleen samoja, kertoo opetusministeriön ylitarkastaja Joni Hiitola.
Hänen mukaansa skientologeilta on pyydetty tarkempaa selvitystä heidän toiminnastaan ennen päätöksentekoa. Tällä hetkellä skientologit kuuluvat aatteellisten yhdistysten rekisteriin.
Maapallopeli cd-rom-versiona opetustarkoituksiin
Kuluttajavirasto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ja Energiasäästön palvelukeskus Motiva ovat kustantaneet cd-rom-version Tiedekeskus Heurekan Maapallopelistä.
Peli kuuluu osana tiedekeskuksen Muuttuva ympäristö -näyttelykokonaisuuteen. Peli on tarkoitettu käytettäväksi mm. kuluttaja- ja ympäristökasvatukseen eri oppiasteilla.
Maapallo-pelissä tehtävänä on pelastaa maapallo valitsemalla mahdollisimman vähän energiaa ja muita luonnonvaroja kuluttava vaihtoehto. Pelin avulla saa myös arvion omasta käyttäytymisestään maapallon näkökulmasta.
Tutkijat löytäneet lihavuuteen vaikuttavan geenin
Amerikkalaistutkijat ovat kehittäneet hiiren, joka pystyy syömään erittäin rasvapitoista ruokaa lihomatta. Tutkijoiden mukaan salaisuus on yhdessä ainoassa geenissä nimeltä HMGIC.
Normaalitapauksessa geeni luo lisää rasvaa säilöviä soluja, kun ruokavalio on erittäin rasvapitoinen. Virheellisessä muodossa geeni ei kuitenkaan tuota uusia rasvaa varastoivia soluja ja koe-eläin ei liho.
Tutkimuksen on tehnyt biokemian professori Kiran Chada New Jerseyn lääketieteellisestä yliopistosta. Hänen mukaansa löytö saattaa johtaa siihen, että ylipaino-ongelmat voidaan vastaisuudessa hoitaa lääkkeillä, jotka vaikuttavat juuri tuohon yksittäiseen geeniin.
Ylipainoasiantuntija tohtori Rudy Leibel Columbian yliopistosta New Yorkista epäilee kuitenkin uutta löytöä. Hänen mukaansa geenimuutos saattaa johtaa siihen, että rasva varastoituu solujen sijasta maksaan ja aiheuttaa vakavia maksan toimintahäiriöitä.
Professori Chara sanoo kuitenkin, että hiirissä ei havaittu rasvan kerääntymistä maksaan.
Riippumaton av-tuotanto menestyi
Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat menestyivät viime vuonna monilla eri mittareilla mitaten. Tuottajayhdistyksen (Satu ry) jäsenten 1999 liikevaihto oli 873 miljoonaa markkaa. Se kasvoi lähes 50 prosenttia, 300 miljoonaa markkaa, edellisvuodesta.
- Uskallan arvioida, että vuonna 2000 ylitämme miljardin markan haamurajan, Satu ry:n toiminnanjohtaja Marit Hohtokari sanoi Lumen auditoriossa Helsingissä tiistaina.
Yleisradio hankki viime vuonna 75 miljoonan markan arvosta riippumatonta kotimaista tv-tuotantoa. Yleisradio, Satu ry ja Suomen elokuvatuottajat olivat nimittäin solmineet puitesopimuksen, jossa Yleisradio sitoutui tämän suuruisiin ostoihin.
- Alkaneen vuoden kaavio ja tuotantorakenteet ovat aika samanlaiset kuin 1999, Yleisradion ohjelmistojohtaja Heikki Seppälä totesi.
Hän
uskoi, että puitesopimus säilynee
samansuuruisena kuin viime vuonna.
- Tavoite on asetettu 75-80 miljoonan pintaan
vuonna 2000.
Tv-ohjelmien käyttö monimuotoistuu
Digi-tv nostaa kanavien määrää, mutta ohjelmien tuottaminen ei ole halvempaa kuin nytkään. Se voi olla jopa kalliimpaa, kun ohjelmien käyttöikä pitenee, audiovisuaalisen alan tuottaja ja Satu ry:n varapuheenjohtaja Roope Lehtinen sanoo.
- On tuhlausta jättää tv-ohjelma kertakäyttöiseksi. Tulevaisuudessa ohjelmien käyttö monimuotoistuu; samoja ohjelmia voidaan ajaa uudestaan ja näin maksimoida niiden katsojamäärä.
Tv-ohjelmat laajenevat samalla muihin medioihin kuten nettiin ja median tarjoamat vaihtoehdot kasvavat. Televisio-ohjelmista muodostuu netissä "oma verkkopreesens". Tv-ohjelman fanit voivat jo nyt seurata netistä lempiohjelmiaan, niiden henkilöitä ja tapahtumia.
Nyt lähdetään siitä, että valtaosa katsojista katsoo ohjelman samaan aikaan ja katsoo myös ohjelman väliin sijoitetut mainokset. Tämä pitää yhä harvemmin paikkansa.
- On tosiasia, että ihmisten ajankäyttö on muuttunut ja suurten yhteisten prime-time -kokemusten määrä vähenee.
Lehtinen uskoo, että jossakin vaiheessa ohjelmista maksamisen tapa väistämättä muuttuu. Itselleen sopivana ajankohtana ja ilman mainoksia nähdystä ohjelmasta joutuu todennäköisesti maksamaan hiukan lisää.
- Jos joku haluaa vaikkapa nähdä Raidin viimeisen jakson, hänen on voitava nähdä se milloin haluaa. Videoiden katsominen on Lehtisen mielestä liian vaativaa ja paikkaan sidottua.
Moniin ohjelmiin liittyy luontevasti interaktiivisuus. Urheiluohjelmien katsoja lyö mielellään vetoa kilpailun voittajasta. Uutisvuodon katsoja taas haluaa testata omaa tietämystään.
- Kaikki ohjelmat eivät kaipaa interaktiivisuutta. Murhaajaa ei haluta tietää etukäteen, eikä julkkiksille haluta esittää kysymyksiä. Katsoja haluaa, että talkshow`n isäntä tekee ne hänen puolestaan, Lehtinen sanoi.
Lehtisen Moskito Television Oy tuottaa Ruben Stillerin isännöimää talkshow`ta.
Tutkimus: Ydinjätteen loppusijoituskeskustelusta puuttui dialogi
Ydinjätteen loppusijoitusta koskeva lehtikirjoittelu ei kehittynyt kunnolliseksi keskusteluksi viime vuonna. Tampereen yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan eri näkemyksien edustajat saivat kyllä mielipiteensä näkyville, mutta varsinaista osapuolten välistä dialogia ei juuri syntynyt.
Tutkimuksessa selvisi, että ydinjäteasia oli sanomalehdissä ensisijaisesti kunnallis- ja paikallispoliittinen kysymys. Valtakunnan tason puolueet ja poliitikot samoin kuin yliopistojen tutkijat ja asiantuntijat eivät osallistuneet ydinjätekeskusteluun.
Lehdissä käytiin keskustelua kahdella tasolla, jotka eivät kohdanneet toisiaan. Ydinjätettä koskevissa uutisissa olivat esillä ydinjäteyhtiö Posiva ja mahdollisten loppusijoituskuntien edustajat. Kansalaisten kriittiset näkemykset pääsivät sen sijaan esille vain mielipidesivuilla.
Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että Posiva ei juuri esittänyt perustelujaan lehtien palstoilla. Tämän arvellaan johtuneen siitä, että lehdet eivät vaatineet yhtiötä vastamaan kritiikkiin tai vaihtoehtoisiin näkemyksiin ydinjätteen kohtalosta.
Tutkimuksen mukaan media esitti Posivan mallin ydinjätteen loppusijoittamisesta peruskallioon enimmäkseen luonnollisena itsestäänselvyytenä. Enemmän keskusteltiin siitä, minkä kunnan kallioon jätteet haudataan.
Koonnut: IA
31.3.2000
