Aikuisen oppiminen perustuu elämänkokemukseen
Aikuiskoulutuksessa vallalla oleva luottamus itseohjautuvuuteen ei välttämättä takaa hyviä oppimistuloksia. Koulutuksen nykyisiä muotoja ja sisältöjä olisikin syytä arvioida kriittisesti, sanoo kasvatustieteiden maisteri Anita Malinen, jonka väitöskirja tarkastettiin viime viikon lauantaina Jyväskylän yliopistossa.Malisen mukaan tutkijoiden pitäisi suhtautua vakavasti aikuiskoulutuksen kentältä kuuluviin soraääniin ja opettajien hämmennykseen.
- Opiskelijat valittavat, että heitä ei kukaan opeta. Itseohjautuvan oppimisen periaate jättää heidät yksin, vaikka aikuinenkin tarvitsisi tiedollisessa kehittymisessään opettajaa, Malinen huomauttaa.
Malinen erittelee tutkimuksessaan keskeisten aikuiskasvatuksen teoreetikoiden näkemyksiä ja pyrkii jäsentämään uudella tavalla aikuisen oppimista. Hän korostaa elämänkokemusta aikuisen oppijan lähtökohtana.
- Tähän kokemukseen täytyy syntyä särö, jotta todellista uuden oppimista voisi tapahtua. Ellei säröä synny, opiskelija vain suorittaa kurssin tai tentin, eikä muuta tapaansa toimia tai ajatella, Malinen toteaa.
Näin tarkasteltuna oppiminen on aikuiselle hänen omien ennakkoluulojensa ylittämistä eli vuosien varrella kertyneen tiedon, tunteiden ja osaamisen udelleenarviointia.
Anita Malinen vaatii aikuiskoulutuksessa toimivaa opettajaa suhtautumaan opetustilanteeseen sekä oman alueensa asiantuntijana että ihmisenä, sillä pelkkä roolinmukainen toiminta ei riitä.
- Oppilaan kohtaamista on vaikea kouluttamalla kehittää. Se tulee vain elämänkokemuksen kautta, arvioi Jyväskylän yliopistossa avoimen yliopiston opettajana työskentelevä tutkija.
STT-MH
31.3.2000
