Pitkä poissaolo sopii huonosti eduskunnan työhön
Asiantuntijat kriittisiä Ahon lomapyyntöön nähden
Esko Ahon (kesk.) pitkälle poissaololle eduskunnasta ei ole oikeudellisia esteitä. Perustuslakiasiantuntijat löysivät kuitenkin monia seikkoja, jotka puhuvat Ahon lomapyyntöä vastaan.
Professorit Mikael Hidén ja Antero Jyränki arvioivat asian oikeudellisia ja periaatteellisia näkökohtia eduskunnan puhemiesneuvostolle torstaina.
Aho aikoo opiskella ja luennoida Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa ensi syksyn ja seuraavan kevätkauden.
Hidénin mielestä eduskunnan toimintaan ja kansanedustajan työhön sopii erittäin huonosti, että edustajalle myönnettäisiin yksityisistä syistä lupa näin pitkäaikaiseen poissaoloon.
Tilanne olisi Hidénin mielestä merkittävästi toisenlainen, jos Suomessa olisi varaedustajia, eikä edustajille maksettaisi palkkiota poissaolon ajalta.
- Sellaista käytäntöä ei - jos lakeja ei muuteta - pitäisi päästää syntymään, jossa edustajille joustavasti myönnetään lupia pitkiin poissaoloihin yksityisistä syistä, Hidén katsoi.
Hidénin mielestä olisi vaikea estää sitä, että Ahosta tulisi ennakkotapaus. Hän katsoi myös, että kaikkia kansanedustajia on kohdeltava samojen kriteerien mukaan.
Niinpä esimerkiksi eduskuntauran pituus ei voi olla peruste, sillä "edustajat saavat aina mandaattinsa vaalikaudeksi kerrallaan".
Hidén ei hyväksy erityisperusteeksi myöskään esimerkiksi aiempaa hallituksessa oloa tai asemaa puolueessa. Hän huomautti, että kysymys on nimenomaan kansanedustajan tehtävästä.
Myöskään ulkomailla tai korkeakoulussa opiskelua ei Hidénin mielestä voi välttämättä pitää hyväksyttävämpänä syynä kuin kotimaisia ja alemmankin tason opintoja.
Ei oikeutta valitsijoille
Antero Jyrängin mielestä kansanedustajan pitkäaikainen poissaolo eduskuntatyöstä ei tee oikeutta valitsijoille.
- Asetelma ei lisää luottamusta demokraattiseen edustusjärjestelmään.
Jyränki huomautti myös, ettei pitkien poissaolojen yleistyminen olisi eduskunnan kannalta suotavaa, varsinkaan kun Suomessa ei ole varaedustajia.
Jyränki arvosteli samalla nykyistä käytäntöä, jossa eduskuntaryhmät antavat lausunnon omien edustajiensa poissaolopyynnöistä.
- Tällainen järjestelmä luo vaikutelman siitä, että kansanedustaja on oikeudellisesti riippuvainen ryhmästään.
Rajoituksia poissaoloille
Jyränki ehdotti, että eduskunta rajoittaisi aikaa, jolloin kansanedustaja voi saada luvan poissaoloon "muun syyn" perusteella. Tällaisia ovat muut kuin sairaudesta tai virkatehtävistä johtuvat poissaolot.
Hän suositti myös edustajanpalkkiolain muuttamista niin, ettei palkka juoksisi nykyiseen tapaan automaattisesti pitkähköjen poissaolojen aikana. Varaedustajiin Jyränki suhtautui "melko kriittisesti".
STT-VT
31.3.2000
