Huumausainepotilaat psykiatrian poliklinikkojen vaikea ryhmä
Huumausainepotilaiden hoito tekee psykiatrian poliklinikoilla ja mielenterveystoimistoissa työskentelevien työstä entistä raskaampaa. Vaikeasti häiriintyneiden ja väkivaltaisten potilasryhmien osuus kasvaa jatkuvasti, psykiatrit toteavat. - Huumepotilaat ovat tulleet rytinällä psykiatrian kontolle. Tähän sektoriin on oltu valmiita satsaamaan, mutta ongelmana on ollut se, että huumepsykiatrian voimavarat on otettu peruspsykiatriasta.
- Potilaiden valtavirta on
edelleen vaikeasti sairaita skitsofrenia- ja
psykoosipotilaita.
Näin sanoo Suomen psykiatriyhdistyksen
puheenjohtaja Raimo R. K. Salokangas Turun
yliopistosta.
Mielenterveystyötä tekevistä uupuneimpia ovat olleet tutkimusten mukaan lasten ja nuorten parissa työtään tekevät. Heitä ovat kuormittaneet sekä työn paljous että huoli potilaista, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan lasten psykiatriselle- ja nuorisopsykiatriselle osastolle on ollut vuosien jonot. Muuallakin lapset ja nuoret ovat saaneet odottaa hoitoon pääsyä pitkään.
Eduskunnan viime syksynä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon kohdentamat 70 miljoonaa markkaa ovat nyt jaossa ja Pohjois-Karjala saanee osansa potista.
Salokangas pelkää, että lähitulevaisuudessa
ongelmia syntyy vanhuspsykiatrian
laiminlyönneistä.
- Uusi (1999) asetus oli varsinainen katastrofi.
Vanhuspsykiatria menetti asemansa. Kuitenkin
vaikeat psykoosit lisääntyvät iän myötä.
Avohoito ei korvannut hoitopaikkojen supistusta
Suomessa on noin 1 000 psykiatria ja uusia valmistuu 50:n vuosivauhdilla. Salokangas huomauttaa, että joskus psykiatreja on jouduttu kouluttamaan erityisjärjestelyin kuten satelliittikoulutuksella. Pulaa on ollut erikoistuvien psykiatrien viroista.
Pahinta aikaa elettiin 90-luvun alussa. Silloin alan laitospaikkoja supistettiin noin 80 000:stä reiluun 60 000:een. Menetetyt hoitopaikat piti korvata avohoidolla, mutta sitä ei lisätty läheskään riittävästi.
- Lasten ja nuorten avohuoltoa on kyetty lisäämään, mutta ei niin paljon, että se vastaisi tarpeita, neuvotteleva virkamies Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää.
Pari vuotta sitten alkanut Mielekäs elämä -ohjelma on edennyt toteutusvaiheeseen. Hankkeessa on selvitetty Suomen mielenterveyspalveluiden puutteita, tehty selvitys ja annettu toimisuositukset.
- Mielekäs elämä -projekti on parhaillaan selviteltävänä ministeriössä, joka laatii marssijärjestyksen. Aikataulu ja resurssit ovat vielä avoimia, Lankinen toteaa.
Norja ja Ruotsi viekoittelevat
Muut Pohjoismaat ovat satsanneet meitä aiemmin ja enemmän psykiatrisen hoidon kehittämiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on tästä syystä pula mielenterveystyön ammattilaisista ja alan suomalaiset osaajat kiinnostavat naapureita.
- Meitä aiemmin aktivoituneet Norja ja Ruotsi ovat ryhtyneet houkuttelemaan työvoimaa myös psykiatrian kentästä, Salokangas huolehtii.
He ovat kiinnostuneita "koko psykiatrian henkilökunnasta".
Psykiatrit kuten muutkin erikoislääkärit tarttuvat helposti yksityisen sektorin houkutuksiin. Lankinen laski, että noin 16 prosenttia maamme psykiatreista pitää pelkästään yksityispraktiikkaa. Silmälääkäreistä näin tekee yli puolet.
Katso myös artikkeli Huumeiden käyttö alkaa yhä nuorempana.
STT-MH
31.3.2000
