Euroopan kulttuurikaupungit 2000: Praha

Kafka on yhä kaikkialla läsnä Prahassa

Ruskohiilenkatkuinen aukio oli Kafkan kapea elinpiiri, teräväkyntinen pikkuäiti, joka muokkasi hänen näkemystään maailmasta. Kafka vietti koko elämänsä 41 vuotta Prahassa, ja sinne hänet myös haudattiin.

Sankat turistilaumat seuraavat tänään kuulun Raatihuoneen kellon viisareiden nytkähtelyä ja 12 apostolin tönkköä kulkuetta tunnin välein.

Sata vuotta sitten kello näytti aikaa Kafkalle. Frans Kafkan koti-ikkunasta avautui näkymä yli keskiaikaisten rakennusten, holvikaarten ja kapeiden kujien.

Tästä ympäristöstä Kafka imi unenomaisen tunnelman, "kafkarnan", teoksiinsa. Miltei kaikki Kafkan aikaiset rakennukset ovat säilyneet, ja tarkkavainuinen voi aistia tänäänkin kafkarnan kirpeän katkun.

Kasvuympäristönä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Praha oli erikoinen maailma. Vanhan kaupungin aukio oli Kafkan elinaikana jatkuvien mielensoitusten ja joukkoliikkeiden näyttämö.

Kafkat olivat Prahan saksankieliseen vähemmistöön kuuluvia Böömin juutalaisia, ja tämän vuoksi pinteessä kahden kummallisen linjan välissä, kutistuvalla ei kenenkään maalla. Saksankieliseen vähemmistöön kuului sekä kristittyjä saksalaisia että saksaa puhuvia juutalaisia.

Frans Kafkasta tuli vasta kuolemansa jälkeen modernin maailman tulkki ja vasta sosialismin murennuttua Tshekissäkin ylistetty nero. Kafka näytti, mitä on olla eksyksissä armottoman ja vaikeasti hallittavan koneiston armoilla maailmassa, joka syöksyy sokeasti ja yhtenä laumana kohti tuntematonta.

Kafka oli valpas ja kriittinen huomioitsija, ja hän kuuli jo 1920-luvulla toisen maailmansodan pauhun. Hän ei kestänyt kovaäänistä, miltei jokapäiväistä kapinointia Prahan kaduilla, koska "siinä piilee uusien, Jumalasta vapautuneiden uskonsotien terrori, joka alkaa lipuilla, lauluilla ja musiikilla ja päättyy vereen".

- Elämme pirstoutuvien valheiden ja harhakuvien suossa, missä maailmaan tulevat julmat hirviöt, jotka hymyilevät ystävällisesti reporttereiden objektiiveihin ja samalla kenenkään huomaamatta oikeastaan jo tallaavat tieltään miljoonia ihmisiä kuin kiusallisia hyönteisiä, pohti Kafka eräällä kävelyretkellään Kaarlensillalla, jonka hän usein ylitti vaeltaessaan ikivanhaa Kuninkaantietä linnavuorelle.

Kuninkaantietä historiaan

Praha sijaitsee Vltavajoen halkomassa laaksossa aivan Böömin sydämessä. Kaupunki kasvoi joen molemmin puolin syntyneistä pienistä asutuksista, jotka olivat vähitellen kohonneet kahden linnan - vanhemman Prahan linnan ja nuoremman Ylälinnan (Vysehrad) - väliin.

Linnat rakennettiin 800-900-luvuilla joen rantakukkuloille. Mahtavaan Premysl-sukuun kuulunut ruhtinas Borivoj I siirsi hallituspaikkansa Prahan linnavuorelle vuonna 885, ja jotkut pitävät ajankohtaa kaupungin perustamisvuotena.

Prahan pitkään, värikkääseen ja kaikkialla läsnä olevaan historiaan voi sukeltaa yhdellä ainoalla kävelyretkellä ikivanhaa Kuninkaantietä (Kralovska cesta), jota pitkin hallitsijat aikoinaan kulkivat kruunattaviksi.

Kuninkaantie ei ole katu vaan reitti, joka alkaa entisen kuninkaanpalatsin luota. Rakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin vuosisadan alussa upea jugendpalatsi Obecni dum, jossa julistettiin itsenäisen Tshekkoslovakian valtion synty vuonna 1918. Nykyisin rakennus toimii kulttuurikeskuksena, ja sen alakerrassa sijaitsee yksi Prahan tyylikkäimmistä kahviloista.

Kuninkaantie vie läpi Prahan historian: ruutitornista sokerileipureiden kadulle, kubistisesta Mustan Jumalanäidin talosta Kultaisen Korppikotkan panimoon, goottilaisista kellareista vanhankaupungin torille, Kaarlen sillalta Mala Stranan aukiolle, jossa oli asutuksen keskus jo 900-luvulla.

Mala Strana oli aikoinaan täynnä vanhoja tunnelmallisia oluttupia, mutta monet niistä ovat saaneet väistyä turistipaikkojen tieltä.

Prahan linna on vanhimpia yhtäjaksoisesti toimineita hallituspaikkoja maailmassa. Linnassa näkyvät miltei kaikki ne rakennustyylit, jotka ovat vuosisatojen kuluessa Prahassa vallinneet.

STT-MH
31.3.2000

Ajassa -sivulle