Kokoomus: Jokaisella maalla oltava oma komissaari
Kokoomuksen mielestä jokaisella EU-maalla on oltava oma komissaari tulevasta laajenemisesta huolimatta. Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona ulkoasiainvaliokunnan mietintöä meneillään olevasta hallitustenvälisestä konferenssista eli EU:n sääntöjen uudistuksesta.Meneillään oleva hallitusten välisen konferenssin edessä on vaikeimpien institutionaalisten kysymysten ratkaisemiseminen, jotka jäivät avoimeksi vuoden 1996 HVK:ssa.
Kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Kirsi Piha muistutti, että EU-jäsenvaltioiden välillä esiintyy erilaisia käsityksiä siitä, mitä asioita HVK:n asialistalle tulisi ottaa ja miten tavoitteiden käytännön toteuttaminen tulisi hoitaa.
- Helpompaa on puhua esimerkiksi demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden edistämisestä, kuin löytää ne konkreettiset toimet, joita mainittujen tavoitteiden edistäminen tosiasiassa merkitsee. Portugalin puheenjohtajuuskaudella on keskusteltu esimerkiksi joustavuuden lisäämisestä asialistalle. Asialistan laajennus hidastaisi HVK:ta huomattavasti, mikä puolestaan siirtäisi laajentumista, Piha sanoi.
Valtioneuvosto ei selonteossaan pidä tarpeellisena Amsterdamin sopimuksen joustavuusmääräysten perusteellista muuttamista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyy ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan esittämään kantaan, jonka mukaan joustavuuden lisääminen voi johtaa yhtä hyvin myönteisiin kuin kielteisiin seurauksiin Suomen kannalta, minkä vuoksi siihen on suhtauduttava tarpeellisella varovaisuudella.
- Hakijamaille ei saa antaa sellaista mielikuvaa, että joustavuus on EU:n keino suojautua laajentumista vastaan, Piha sanoi.
EU-parlamenttiin enintään 700 edustajaa
HVK:n institutionaalisista kysymyksistä keskeisimpiä ovat komissaarien lukumäärä, neuvoston äänten painottaminen sekä määräenemmistöpäätösten käyttöalan laajentaminen. Jäsenmaiden kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että jokaiselle maalle taataan jatkossakin komissaari, vaikka mitään lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty.
Valtioneuvoston arvion mukaan komissio voi tässä kokoonpanossa toimia tehokkaasti laajentumisen jälkeenkin.
Kokoomuksen mielestä jokaisen jäsenvaltion oikeus saada oma komissaarinsa turvaa erityisesti pienten jäsenvaltioiden asemaa ja tästä periaatteesta tulee pitää kiinni.
- Oman komissaarin säilyttämisen on arvioitu lisäävän kansalaisten luottamusta komissioon. Kuitenkin todellinen luottamus syntyy siitä, miten komissio tehtävänsä hoitaa, Piha arvioi.
Kokoomus yhtyy perustuslakivaliokunnan lausuntoon, joka katsoo, että 25-30 komissaarin komissio vaatii ehdottomasti komission työnjaon kehittämistä ja jäsenten vastuun vahvistamista.
Kokoomuksen mielestä yksittäisiä komissaareja ei institutionaalisen tasapainon kannalta ole tarkoituksenmukaista saattaa vastuulliseksi parlamentille. Komissaarien yhdenvertaisesta asemasta kollegiaalisessa päätöksenteossa on Kokoomuksen mukaan pidettävä kiinni.
Tällä hetkellä komission jäsenet ovat tasavertaisia päätöksenteossa ja tämä järjestelmä tulisi Kokoomuksen mielestä säilyttää nykyisellään. Komission varapuheenjohtajien määrää on esitetty lisättäväksi nykyisestä perustamissopimusten sallimasta yhdestä tai kahdesta esimerkiksi viiteen tai seitsemään.
Tällöin voitaisiin suuren valiokunnan mukaan päätyä tilanteeseen, jossa todelliset päätökset tekevä kollegio muodostuisi puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista muiden jäsenten jäädessä eräänlaisiksi apujäseniksi.
Tällaisessa tilanteessa pienen jäsenvaltion oikeus omaan komissaariinsa menettäisi merkitystään, jos komissaarin vaikutusmahdollisuudet olisivat riippuvaisia puheenjohtajistoon kuulumisesta.
- Tämän johdosta Kokoomus suhtautuu varauksellisesti komission varapuheenjohtajien lisäämistä, Piha sanoi.
Valtioneuvosto on valmis tukemaan määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista unionin toimintakyvyn varmistamiseksi. Jäsenmaiden alustavien kannanottojen mukaan vaikuttaa siltä, että erityisesti sisämarkkinakysymyksissä ja talousarvioon liittyvissä kysymyksissä jäsenmailla olisi valmiutta siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että jatkossakin yksimielisesti on päätettävä kysymyksistä, jotka liittyvät unionin perusluonteeseen eivätkä päätöksenteon tehostamiseen laajennetussa unionissa.
- Ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee ulkoasiainvaliokunnan kannan mukaisesti jättää määräenemmistöpäätösten käyttöalan ulkopuolelle. Neuvottelujen edetessä on eduskunnan valiokunnissa valtioneuvoston lisäselvitysten pohjalta harkittava, missä asioissa määräenemmistöpäätökset voivat tulla kysymykseen.
Kokoomuksen mielestä parlamentin koko pitää myös laajentumisen jälkeen säilyttää 700:ssa. Lisäksi parlamentin budjettikuria ja tilintarkastusta on olennaisesti parannettava ja paljastuneet väärinkäytökset on perusteellisesti tutkittava.
- Euroopan parlamentin toimintakykyä parantaisi jäsenmääräkaton lisäksi oleellisesti myös se, että Luxemburgiin, Brysseliin ja Strasbourgiin hajautettu toiminta keskitettäisiin vain yhteen kaupunkiin. Näin saavutettaisiin huomattavia kustannussäästöjä tehokkuuden lisäksi, Piha sanoi.
Tukea Södermanille
EU-puheenjohtajakautenaan Suomi korosti erityisesti avoimuuden merkitystä unionin päätöksenteossa ja HVK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta unioniin.
- Vastoin Suomen ja useiden jäsenvaltioiden tavoitteita komission tammikuussa 2000 esittelemään julkisuusuudistukseen ei sisältynyt velvollisuutta keskusrekisterin perustamisesta vireillä olevista asioista. Ehdotus on kirjoitettu siten, että se mahdollistaa erittäin laajan salailun, Piha sanoi.
- Kansalaisten on vaikea luottaa sellaiseen toimintaan, josta ei saa riittävästi oikea-aikaista ja -laatuista tietoa. Unionin oikeusasiamies Jacob Söderman arvosteli aiheellisesti komission ehdotusta ja piti erittäin arveluttavana sitä, että salaiseksi voitaisiin edelleen julistaa EU:n asiakirjat, jotka koskevat komission valvontaa jäsenmaiden EU-lakien noudattamisesta.
- Toinen suuri epäkohta on se, että asiakirjan EU:lle toimittanut taho voi pyytää, että asiasta ei tule merkintää mihinkään. Tällä perusteella voidaan kolmannelta osapuolelta kieltää tietojen saaminen mistä tahansa asiakirjasta.
Södermanin lisäksi useat kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet komission julkisuusehdotusta voimakkaasti. Södermanin ja komission puheenjohtajan Romano Prodin välinen kiista koskettaa EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävää asiaa, koska avoimuus koskee viime kädessä jokaista EU:n kansalaista.
- Lisäksi kiista vahvistaa epäilyn, että pohjoismaiden hallintokulttuuri poikkeaa yhä suuresti eteläisistä, Piha huomautti.
Kokoomuksen mielestä avoimuuskysymyksessä tavoitteena tulee olla kansalaisten tiedonsaantioikeus ja siihen liittyvä asiakirjajulkisuuden turvaaminen. EU:n ja sen asiakirjojen tulee olla ymmärrettävämpiä sekä helposti kansalaisten saatavilla. Lisäksi unionin piirissä vallitseva elitistinen salailu on kitkettävä pois.
IA
5.4.2000
