Kunta-alan ay-järjestöt:
Äänestäjien puntaroitava kuntapalvelujen tärkeys
Kunta-alan palkansaajajärjestöt kehottavat kansalaisia tarkkaan pohtimaan äänestyspäätöksiään syksyn kunnallisvaaleissa.
Erityisesti naisten olisi syytä miettiä, kuka ehdokkaista pitää parhaiten heidän puoliaan, kun kunnissa päätetään vanhustenhuollosta, lasten päivähoidosta ja muista naisten työssäkäyntiin vaikuttavista palveluista.
Valtuutettujen käsissä pitkälti on, mitä kunnallisia hyvinvointipalveluja kunnat tarjoavat ja miten ne tuotetaan.
SAK:laisen Kunta-alan ammattiliiton toinen puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) muistuttaa, että kuntalaisten ja kuntien päättäjien näkemykset kuntien palveluista ja niiden tärkeydestä menevät reippaasti ristiin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuorein, joulukuussa 1998 julkaistu tutkimus paljasti, että valtaosa rivikansalaisista korottaisi ennemmin kunnallisveroja kuin karsisi palveluja. Kuntien johtoportaassa ei veronkorotuksia hyväksytty lainkaan yhtä auliisti.
Uusin kyselytutkimus valmistuu viimeistään loppukesällä eli hyvissä ajoin pohjaksi syksyn kunnallisvaalikeskusteluihin. Mm. vakuutusyhtiöt ovat jo tarjonneet yksityisiä hoitovakuutuksia avuksi vanhustenhuollon rahoitusongelmiin.
Akavalainen Sosiaalityöntekijäin liitto maalaa kauhukuvia tästä tiestä: lopulta kunnissa tarjotaan vain sekundapalveluja köyhille, kun taloudellisesti hyvin pärjäävät ostavat laadukkaita yksityisiä palveluja.
Veroratkaisut auttoivat
Kuntien palvelut nousivat esiin Naistoimittajien perjantaisessa tilaisuudessa Helsingissä, jossa kyseltiin naisten pärjäämistä talven liittokierroksella.
Tulopoliittiset kokonaisratkaisut ovat perinteisesti olleet nais- ja matalapalkka-aloille suotuisempia kuin liittokierrokset. Santamäki-Vuori luonnehti tätä kierrosta varsin poikkeukselliseksi: palkkalinja on pitänyt hyvin tuoreimpia sopimuksia lukuun ottamatta.
Kierroksen mittarina on tosin ollut sopimusten kustannusvaikutus. Malli on epäedullinen matalapalkka-aloille verrattuna tupoissa sovittaviin markkakorotuksiin.
Santamäki-Vuori antoi kuitenkin kierrokselle kohtalaisen hyvän arvosanan: palkankorotusten olisi pitänyt nousta noin 4,5 prosenttiin, jotta ostovoima kasvaisi yhtä paljon kuin yleisen linjan korotuksilla ja veroratkaisuilla yhteenlaskettuna.
Jos taas kierroksen avaus olisi tapahtunut 4,5 prosentin linjalla,
korotuslinja olisi luultavimmin ollut nykyistä hajanaisempi.
- Epäilenpä, että lopputulema ei olisi ollut kotitalouksien
kannalta niin hyvä kuin nyt tehdyt ratkaisut.
Palkkavertailuun apua
Yleisen linjan mukaiset sopimukset ovat olleet kustannusvaikutukseltaan 3,1 prosenttia. Hallitus päätti pari päivää ennen kierroksen ensimmäisiä sopimuksia noin 1,5 miljardin markan veronkevennyksistä.
Kierros toi vain pieniä kohennuksia naisten asemaan työelämässä - työnantajapuolella pidettiin rahapainotteisia ratkaisuja "vääränä foorumina" puuttua tasa-arvoon, kertoi johtaja Pirjo Harjunen STTK:sta toimihenkilökentän kokemuksista.
Tasa-arvoakin parantavia kirjauksia toki tuli. Mm. pankkialalla pääluottamusmiehet saavat jatkossa tiedon keskiansioista vaativuustasoittain erikseen miehistä ja naisista. Tämä helpottaa sukupuolten välisten palkkaerojen vertailua.
STT-VT
31.3.2000
