Toimeentulotuen tarve kasvaa kesällä
Tuenhakijan varauduttava jopa neljän viikon jonoihin
Suomen valtiontalous on viime aikoina monilla mittareilla mitattuna kohentunut, mutta myös elintasoerot ovat kasvaneet. Työttömyys ja velkaongelmat pakottavat monet elämään toimeentulotuen varassa. Viime aikoina tukeen ovat enenevässä määrin joutuneet turvautumaan myös opiskelijat.
Nykyinen laki toimeentulotuesta on peräisin vuoden 1998 maaliskuulta. Sen perusteella toimeentulotukea saa tuen tarpeessa oleva henkilö, joka ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllä tai yrittäjätoiminnalla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvolliselta henkilöltä tai jollain muulla tavoin.
Sosiaalí- ja terveysministeriö antaa kunnille ohjeita koskien tuen myöntämistä, ja ohjeistusta tarkennetaan paikallistasolla. Yleisesti ottaen toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon muoto.
Vaikka valtio tukee opiskelijoita KELA:n myöntämällä opintotuella asumislisineen ja takaamalla opintolainat, opiskelijoiden talousvaikeudet ovat lisääntymään päin. Opiskelijoiden luottohäiriöt ovat yleistyneet, ja ne voivat oleellisesti vaikeuttaa opiskelijan taloudellista tilannetta. Myös vaikeudet saada töitä ja opintojen pitkittyminen ajavat opiskelijoita toimeentulotuen piiriin.
Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan kaikki käytettävissä olevat tulot tulolähteestä riippumatta. Opiskelijoiden kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että opintolaina lasketaan aina mukaan tuloihin riippumatta onko sitä nostettu vai ei. Valtion lainatakauspäätösta ei kuitenkaan saa automaattisesti, vaan sitä on haettava erikseen lukuvuosittain. Jos opintotuen saanti on syystä tai toisesta loppunut, ei lainaakaan usein pysty nostamaan.
Tuen hakuun moninaiset syyt
- Taustalla ovat usein yllättävät menot, sairaus, asunnon menetys tai pitkittyneet opinnot, kertoo Pernon sosiaaliaseman johtajana toimiva Jaakko Mäkelä Turun sosiaalikeskuksesta.
- Yhtenä syynä toimeentulotuen hakemiselle on huono työtilanne. Opiskelijan on elätettävä itsensä myös kesän yli. Tilastoissa näkyykin selvä hyppäys kesäkuussa, kun opiskelijat jäävät silloin pääsääntöisesti tukien ulkopuolelle, Mäkelä sanoo
Toimeentulotuki on opiskelijan viimeinen vaihtoehto, ja tarvittaessa myös sosiaalitoimi pyrkii hankkimaan opiskelijalle töitä.
- Opiskelijat kyselevät keväällä paljon kesän tilanteesta. Meille saattaa syntyä jopa neljän viikon jonoja, Mäkelä sanoo.
- Sosiaalikeskuksen kautta kesätöitä on kuitenkin niukasti tarjolla, hän jatkaa.
Taloudelliset vaikeudet johtavat usein kehään, josta ei ole helppoa löytää ulospääsyä. Vaikeuksien kasaantuessa ihminen voi lamaantua, ja yhteiskunnallisen tukemisen yhtenä tavoitteena onkin tuen hakijan aktivointi.
- Toimeentulotukikin on ehdollista tukemista. Tarjottu työ on periaatteessa vastaanotettava.
- Tuen hakemiseen liittyy kyllä usein monenlaista inhimillistä tragediaa.
Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu ns. sosiaalisista lainoista, joita voidaan myöntää henkilöille, joille pankkilainan saanti on mahdotonta. MTV 3:n hiljattain esittämän Sunnuntairaportin mukaan lainaan varatut rahat olisivat jopa loppuneet joistain kunnista. Mäkinen pitää puheita sosiaalisista lainoista liioiteltuina.
- Sosiaaliset lainat ovat mielestäni enemmän puhetta. Mitään ohjeistusta niistä ei ole annettu, Mäkinen sanoo
Ongelmat kasautuvat
Mäkelän mukaan opiskelijoilla, jotka tukea hakevat, ongelmat ovat usein kasautuneet. Hän kertoo, että tukea haetaan monesti liian myöhään.
- Turun alueella asiakastalouksien määrä on n. 7 500, joista opiskelijoita on arviolta viitisen sataa. Hakijalla voi olla luottohäiriöitä, lainaa ei saa ja hän on jäänyt muiden tukimuotojen ulkopuolelle.
- Opiskelijat eivät ole mitenkään hankalia asiakkaita. Suhtautuminen tukien hakemiseen kuitenkin vaihtelee. Jotkut epäilevät tukien väärinkäytöksiä, Mäkinen sanoo.
- Opintotuen ja -lainan olisi periaatteessa riitettävä. Tarvittaessa tukea saatetaan hakea esimerkiksi SPR:ltä tai Diakonia-keskuksesta. Meille tullaan usein siinä vaiheessa, kun velat kasvavat ja samalla tulot vähenevät.
- Yksi tyypillinen tapaus on ongelmat vuokranmaksussa. Periaatteessa emme kuitenkaan anna suoraa tukea vuokrien maksuun, Mäkinen sanoo.
Mäkelän mukaan toimeentulotukiasiakkaista vaikeimmassa asemassa ovat ne, jotka lama ajoi henkilökohtaiseen konkurssiin ja erilaisiin velkajärjestelyihin. Opiskelijoilla mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseen on enemmän.
- Opiskelijalla on harvoin esimerkiksi suurta perhettä, joka lisäisi maksutaakkaa.
- Ongelmana opiskelijoilla voi yksinkertaisesti olla epätietoisuus omasta tulevaisuudesta ja epävarmuus uravalinnan suhteen.
- Nykyjärjestelmässä työntekokaan ei aina ole kannattavaa. Tukijärjestelmää voisi yksinkertaistaa. Nyt siinä on turhaa monimutkaisuutta, Mäkinen toteaa.
Yksi nuorison sosiaalisesta hädästä kielivä merkki on nopeasti paheneva tilanne huumeidenkäytön suhteen.
- Huumeongelma on paha muun muassa Turussa. Törmäämme nykyisin melko usein nuorten yllättäviin kuolemantapauksiin, Mäkinen sanoo.
Järjestelmässä selkeyttämistä
Yleisesti sosiaalimenot muodostavat merkittävän osan valtion vuosibudjetista. Erilaisten tukien jako perustuu viime kädessä poliittisiin päätöksiin. Toimeentulotuen määrää mietitään sosiaali- ja terveysministeriössä mm. tilastojen pohjalta.
Nykyiseen tilanteeseen toimeentulotuen suhteen ei ministeriössä olla täysin tyytyväisiä. Erityinen työ- ja sosiaalihallinnon yhteistyöryhmä on esittänyt vaikaeasti työllistyvien asiakkaiden aktivointia palvelujärjestelmää muuttamalla.
Työryhmän ehdotusten mukaan palvelujärjestelmän olisi muututtava syventämällä palvelujen sisältöä ja käytäntöjä lähtemällä asiakkaiden arjen tarpeista vapaaehtoisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittavalla tavalla. Edelleen asiakkaita tulisi kannustaa omatoimisuuteen ja elämäntavan muutokseen.
Työryhmä on kantanut erityistä huolta nuorista toimeentulotuen saajista, jotka ovat työttömyysturvan ulkopuolella. Työryhmän mukaan näitä huonosti koulutukseen hakeutuvia tai vaikeasti työllistettäviä nuoria on n. 15 000.
Toimenpide-ehdotuksena työryhmä esittää muun muassa alle 25-vuotiaiden työvoima- ja sosiaalitoimiston yhteisasiakkaiden kanssa tehtävää yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa viimeistään puolen vuoden päästä työttömäksi jäämisestä.
Suomalaisessa järjestelmässä erilaisia yhteiskunnan tukimuotoja on verraten paljon, mutta esimerkiksi tukien saantiin liittyvät ehdot eivät aina kovin selkeitä. Tästä tuore esimerkki on opintotukien takaisinperintä useilta työssäkäyneiltä opiskelijoilta, joille KELA:n kirje on tullut enemmän tai vähemmän yllätyksenä.
Jos opiskelija ei ole takaisinmaksuun varautunut, suoriutuminen siitä voi muodostua ylivoimaiseksi. Vaikka maksuaikataulusta voi neuvotella, takaisinmaksusta saattaa muodostua opiskelijan taloudelle kohtuuton rasite.
Opiskelijoiden etujärjestöt ovatkin vaatineet näkyvästi takaisinperinnän kohtuullistamista ja selkeyttä nykyiseen tukiviidakkoon, jossa erilaisten tulorajojen huomioiminen vuosiansioita laskettaessa voi aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa.
MIKKO LAITINEN
31.3.20000
