Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuudet selvitettävä rakennusten korjaustöissä
Ympäristöministeriö suosittelee rakennusmateriaalien PCB-yhdisteiden tai lyijyn esiintymisen selvittämistä korjaustöiden yhteydessä. PCB-yhdisteet ovat tunnettuja ympäristömyrkkyjä, joita käytettiin kuitenkin yleisesti rakentamisessa 1950-70-luvuilla mm. saumausmassoissa, maaleissa, lakoissa ja betonissa.
PCB:tä on edelleen vanhojen elementtitalojen saumausmassoissa, rakennusjätteissä ja maaperässä rakennusten ympäristössä. Ihmiselle PCB-yhdisteiden akuutti myrkyllisyys on vähäinen, mutta mahdolliset terveyshaitat kehittyvät hitaasti.
Viime aikoina PCB:llä on epäilty olevan myös hormonaalisia vaikutuksia. Valtaosa ihmisen PCB-altistuksesta tulee kuitenkin ravinnosta.
Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) on selvittänyt ympäristöministeriön toimeksiannosta PCB-yhdisteiden ja lyijyn esiintymisen laajuutta rakennuskannassamme ja niiden huomioon ottamista korjaus- ja purkutöissä.
Samanaikaisesti on selvitetty piha-alueiden maaperän PCB:stä aiheutuvaa riskiä ja mahdollista terveyshaittaa sekä maaperän puhdistamistarpeen arviointia.
Tutkimusten perusteella on laadittu suositukset, kuinka olisi meneteltvä tutkittaessa saumausmassojen PCB-pitoisuuksia sekä poistettaessa PCB:tä sisältäviä saumausmassoja.
PCB:n käyttö kiellettiin 10 vuotta sitten
PCB-yhdisteiden käyttöä rakennusmateriaaleissa ja käyttöön liittyviä terveydellisiä ja ympäristönsuojelullisia riskejä alettiin tutkia Suomessa vuonna 1997. Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa tutkimus oli aloitettu jo joitakin vuosia aiemmin.
PCB-yhdisteitä on käytetty polysulfidipohjaisissa saumausmassoissa 1950-luvun lopulta ainakin vuoteen 1974 asti, mahdollisesti 1970-luvun loppuun asti. Tarkkaa lopettamisaikaa ei voida määrittää eikä PCB-pitoisten saumausmassojen käyttöä 1980-luvulla voida täydellä varmuudella sulkea pois.
PCB-yhdisteiden käyttö kiellettiin käyttöönotettavissa uusissa rakennusmateriaaleissa vuoden1990 alusta lähtien.
Lyijyä on käytetty yleisesti polysulfidisaumausmassojen kovetteissa. Lyijyn käyttö väheni 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun saumausmassavalmistajat kehittivät mangaanipohjaiset kovetteet. Käytännön korjaustoiminnassa on kuitenkin havaittu, että myös 1980-luvulla valmistuneista rakennuksista on löytynyt lyijy-yhdisteitä.
Saumausmassojen PCB pihamaiden ongelmana
PCB kulkeutuu rakennuksen vierellä olevaan maaperään mm. saumojen uusimisen yhteydessä. Helsingin kaupunki selvitti elementtisaumojen ja pihamaiden PCB-pitoisuuksia useissa asuinkiinteistöissä jo vuonna 1998. PCB:tä todettiin tällöin olevan elementtisaumoissa ja rakennusten seinustoilla.
Tuoreessa TTKK:n tutkimuksessa selvitettiin pihamaan PCB-pitoisuuksia sekä haitan- ja riskinarviointia Pirkanmaalla yhdessä kohteessa. Myös tämän tutkimuksen mukaan pihamailla, erityisesti pintamaassa rakennusten seinustoilla, oli havaittavissa kohonneita PCB-pitoisuuksia. Korkeimmat saumausaineiden PCB-pitoisuudet löytyivät rakennuksen pohjoispuolen seinistä.
Pirkanmaalla selvitettiin myös maaperän PCB:n aiheuttamaa terveysriskinarviointia. Mahdollinen altistuminen maaperän sisältämälle PCB:lle tapahtuu suun kautta. Toisin sanoen maaperän PCB:lle voi altistua suoraan vain syömällä maa-ainesta tai käsittelemällä sitä jatkuvasti paljain käsin.
Tutkimuskohteessa riski arvioitiin merkityksettömäksi. Seinusta-alueiden käyttöä esimerkiksi lasten leikkipaikkoina, kasvimaina ja muuhun oleskeluun tulisi kuitenkin välttää.
PCB-pitoisuus selvitettävä korjausten yhteydessä
PCB-yhdisteiden tai lyijyn esiintyminen suositellaan tutkittavaksi korjaustöiden yhteydessä.
Nyt valmistuneiden toimenpidesuositusten mukaan saumausmassojen PCB-pitoisuus tulisi selvittää erilaisten julkisivuihin, parvekerakenteisiin sekä maaperään kohdistuvien korjaustöiden yhteydessä vuonna 1979 tai sitä ennen valmistuneista
rakennuksista, joissa on käytetty elastisia saumausmassoja.
Lyijy-yhdisteiden tutkimissuositus koskee lisäksi myös 1989 tai sitä ennen valmistuneita rakennuksia. Vuonna 1957 tai sitä ennen valmistuneita rakennuksia ei ole tarpeen tutkia, ellei näihin ole tehty 1960- tai 1970-luvuilla sellaisia julkisivujen korjaus- tai muutostöitä, joissa on käytetty elastisia saumausmassoja.
PCB- ja lyijypitoisuudet on selvitettävä myös sellaisissa kohteissa, joissa julkisivusaumat on kertaalleen uusittu.
Tutkimustulokset tulisi säilyttää osana mahdollista kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjetta (huoltokirjaa), jolloin mahdolliset PCB-yhdisteet tai lyijy voidaan ottaa huomioon myöhemmissä korjaustoimenpiteissä.
PCB:n ja lyijyn leviämisen estäminen
PCB-yhdisteitä on päätynyt kaatopaikoille rakennusten korjausten yhteydessä. Tutkimuksen mukaan lähes kaikkien 1960 ja 1970-luvun alun rakennusten elementtien saumaukset on jo ainakin kertaalleen uusittu, sillä saumat suositellaan uusittavan 10-15 vuoden välein.
Toimenpidesuositusten mukaan korjauksen aikana sekä sen jälkeen on parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla varmistuttava siitä, ettei PCB- ja lyijypitoinen jäte leviä haitallisesti ympäristöön eikä aiheuta terveydelle vaaraa.
Leviämisen estämiseksi on käytettävä riittävän tehokkaita suojausvälineitä ja -tekniikoita. PCB- tai lyijypitoisia saumausmassoja käsiteltäessä on käytettävä henkilönsuojaimia.
Jätteen käsittelyssä on huolehdittava erityisesti siitä, etteivät PCB- ja lyijy-yhdisteet leviä haitallisesti ympäristöön ja ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Jäte on käsiteltävä PCB-jätteenä, mikäli PCB-pitoisuus ylittää 50 mg/kg.
Lyijypitoisuuden raja-arvona saumakorjauksissa on suositeltavaa käyttää 1500 mg/kg. Tällaiset jätteet käsitellään ongelmajätteenä. Käytännössä raja-arvot ylittyvät lähes aina, mikäli saumausmassoissa on PCB- tai lyijy-yhdisteitä.
Ympäristöministeriö jatkaa PCB-ongelman selvittämistä. Tarkoituksena on mm. selvittää PCB-pitoisuuden analysointimenettelyä sekä PCB-pitoisen pilaantuneen maaperän eristämis- ja käsittelymenetelmiä.
Myös PCB-aiheuttaman pihamaiden puhdistustarvetta selvitetään sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Mahdollinen maaperän puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kun seinien sisältämä PCB-pitoinen materiaali on poistettu.
IA
31.3.2000
Kotimaa -sivulle
|