Euroopan kulttuurikaupungit 2000: Praha
Praha kertoo historiallisen tarinansa
Tshekin tasavallan pääkaupunki Praha mykistää matkailijan kymmenienkin käyntikertojen jälkeen, eivätkä mainesanat tunnu riittävän kuvaamaan kaupungin kauneutta ja kulttuurikerrostumien historiallista syvyyttä.
Vanha Praha muuttuu kävijän silmissä jatkuvasti, sillä
rakennuksia
kunnostetaan hämmästyttävällä vauhdilla.
Kiivihiilen mustaamista julkisivuista kuoriutuu yhä uusia
arkkitehtonisia
helmiä ja hätkähdyttäviä rakennustaiteellisia
yksityiskohtia.
Näitä vahvuuksiaan Praha pyrkii hyödyntämään myös yhtenä
vuoden
2000 kulttuurikaupungeista Euroopassa.
Prahan juhlateemat ovat
arkkitehtuuri, avoimet portit ja elämä kaupungissa.
- Esittelemme Prahan kulttuurikeskuksena, johon on avoimet
portit
kaikkialta ja nyt erityisesti naapureistamme Itävallasta,
Unkarista ja
Saksasta, sanoo Praha 2000 -toimiston kansainvälisistä
suhteista
vastaava johtaja Erika Starecka.
Prahalla on tänä vuonna yhteistyöprojekteja myös entisen
sisartasavallan
Slovakian kanssa. Sen sijaan sosialismin ajan
pakkoystävyyteen Venäjän
kanssa ei ohjelmistossa viitata, ellei sellaiseksi katsota
vuonna 1968
Neuvostoliiton miehityksen vastalauseeksi polttoitsemurhan
tehneen Jan
Palachin aukion suunnittelu- ja kunnostuskilpailua.
Praha katselee nyt länteen. Suurin, kallein ja kuuluisin
ulkomainen
tapahtuma on New Yorkin filharmonikkojen esiintyminen
24.-25.
kesäkuuta Obecni dum -kulttuurikeskuksessa. Orkesteri on
ensimmäistä
kertaa vierailulla Tshekissä, ja sitä johtaa Prahassa
Kurt
Masur.
Musiikkitarjonnan helmiin kuuluu ehdottomasti myös Tshekin
tunnetuimman säveltäjän Antonin Dvorakin tuotantoon
perustuva
festivaali 8.-24. syyskuuta.
Avoimista porteista
miljoonien virrassa
Prahassa väitetään käyvän vuosittain yli 20 miljoonaa
ihmistä, mikä on
lähes kaksikymmentä kertaa Prahan ja kaksi kertaa koko
Tshekin
asukasluku.
Kaupungissa joutuu tahtomattaan ihmisvirtaan, joka velloo
historiallisesta
nähtävyydestä toiseen.
Virtaa pyrkivät taukoamatta patoamaan mozarteiksi puetut
konserttilippujen kaupustelijat, pimeän rahan vaihtajat,
oluttupien
sisäänheittäjät ja matkamuistorihkaman myyjät.
Kaikki kuitenkin tapahtuu ainutlaatuisessa
kulttuurihistoriallisessa
ympäristössä, jonka henki vangitsee.
- Prahassa voi elää yli tuhatvuotisessa ympäristössä ja olla
osa historiaa.
Prahassa historia ei ole mädäntynyt vaan se kukoistaa, kuvaa
lähes 20
vuotta Prahassa asunut toimittaja Pekka J. Virtanen.
Hän on kirjoittanut
suomalaisille kaupunkioppaan Kaikkien aikojen Praha
(Karprint ky 1997).
Kaikkien kuuluisien prahalaisten joukosta Virtanen nostaa
korkeimmalle
jalustalle 1300-luvulla vaikuttaneen Kaarle IV:n,
jonka nimeä kantava
silta on yksi Prahan tunnusmerkeistä.
- Hän teki Prahasta eurooppalaisen kulttuurikaupungin, hän
oli Tshekin
Pietari Suuri, Virtanen sanoo.
Ei oluesta vaan
jääkiekkoilusta
Tshekin valtiovallan ja Prahan kaupungin välejä kuvataan
kireiksi.
Itä-Euroopan talousveturiksi takavuosina nimetty Tshekki on
talousvaikeuksissa, ja kunnianhimoisella Prahalla on
jatkuvia vaikeuksia
saada valtiolta varoja hankkeisiinsa.
Praha 2000 -toimistossakin voitiin huokaista helpotuksesta
vasta
maaliskuun alussa, kun valtion budjetti tälle vuodelle
hyväksyttiin
parlamentissa.
- Saimme kohtuullisesti, mutta emme riittävästi, jouduimme
karsimaan
vähän ohjelmaa, sanoo Erika Starecka.
Praha ei kätke tänä vuonna taidetarjontaansa teattereihin,
konserttisaleihin ja gallerioihin, vaan levittää osan siitä
myös kaduille,
aukioille ja puistoihin kaikkien tavoitettavaksi.
Näissä tapahtumissa on mahdollista tutustua ei pelkästään
elämään
Prahassa, vaan siihen, mitä prahalaiset ovat.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, ettei tshekistä saa ystävää
vielä kahden
oluttuopin jälkeen, silloin pääsee vasta kohteliaan
keskustelun alkuun.
Oikopolku ystävyyteen löytyy, kun hivuttaa keskustelun
jääkiekkoon ja
mainitsee joitakin tshekkipelaajien sankaritekoja
MM-kaukalossa.
STT-VT
31.3.2000
Ajassa -sivulle
|