Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Euroopan kulttuurikaupungit 2000: Praha

Praha kertoo historiallisen tarinansa



Tshekin tasavallan pääkaupunki Praha mykistää matkailijan kymmenienkin käyntikertojen jälkeen, eivätkä mainesanat tunnu riittävän kuvaamaan kaupungin kauneutta ja kulttuurikerrostumien historiallista syvyyttä.


Vanha Praha muuttuu kävijän silmissä jatkuvasti, sillä rakennuksia kunnostetaan hämmästyttävällä vauhdilla.

Kiivihiilen mustaamista julkisivuista kuoriutuu yhä uusia arkkitehtonisia helmiä ja hätkähdyttäviä rakennustaiteellisia yksityiskohtia. Näitä vahvuuksiaan Praha pyrkii hyödyntämään myös yhtenä vuoden 2000 kulttuurikaupungeista Euroopassa.

Prahan juhlateemat ovat arkkitehtuuri, avoimet portit ja elämä kaupungissa.

- Esittelemme Prahan kulttuurikeskuksena, johon on avoimet portit kaikkialta ja nyt erityisesti naapureistamme Itävallasta, Unkarista ja Saksasta, sanoo Praha 2000 -toimiston kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Erika Starecka.

Prahalla on tänä vuonna yhteistyöprojekteja myös entisen sisartasavallan Slovakian kanssa. Sen sijaan sosialismin ajan pakkoystävyyteen Venäjän kanssa ei ohjelmistossa viitata, ellei sellaiseksi katsota vuonna 1968 Neuvostoliiton miehityksen vastalauseeksi polttoitsemurhan tehneen Jan Palachin aukion suunnittelu- ja kunnostuskilpailua.

Praha katselee nyt länteen. Suurin, kallein ja kuuluisin ulkomainen tapahtuma on New Yorkin filharmonikkojen esiintyminen 24.-25. kesäkuuta Obecni dum -kulttuurikeskuksessa. Orkesteri on ensimmäistä kertaa vierailulla Tshekissä, ja sitä johtaa Prahassa Kurt Masur.

Musiikkitarjonnan helmiin kuuluu ehdottomasti myös Tshekin tunnetuimman säveltäjän Antonin Dvorakin tuotantoon perustuva festivaali 8.-24. syyskuuta.


Avoimista porteista miljoonien virrassa

Prahassa väitetään käyvän vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä, mikä on lähes kaksikymmentä kertaa Prahan ja kaksi kertaa koko Tshekin asukasluku.

Kaupungissa joutuu tahtomattaan ihmisvirtaan, joka velloo historiallisesta nähtävyydestä toiseen.

Virtaa pyrkivät taukoamatta patoamaan mozarteiksi puetut konserttilippujen kaupustelijat, pimeän rahan vaihtajat, oluttupien sisäänheittäjät ja matkamuistorihkaman myyjät.

Kaikki kuitenkin tapahtuu ainutlaatuisessa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä, jonka henki vangitsee.

- Prahassa voi elää yli tuhatvuotisessa ympäristössä ja olla osa historiaa. Prahassa historia ei ole mädäntynyt vaan se kukoistaa, kuvaa lähes 20 vuotta Prahassa asunut toimittaja Pekka J. Virtanen.

Hän on kirjoittanut suomalaisille kaupunkioppaan Kaikkien aikojen Praha (Karprint ky 1997). Kaikkien kuuluisien prahalaisten joukosta Virtanen nostaa korkeimmalle jalustalle 1300-luvulla vaikuttaneen Kaarle IV:n, jonka nimeä kantava silta on yksi Prahan tunnusmerkeistä.

- Hän teki Prahasta eurooppalaisen kulttuurikaupungin, hän oli Tshekin Pietari Suuri, Virtanen sanoo.


Ei oluesta vaan jääkiekkoilusta

Tshekin valtiovallan ja Prahan kaupungin välejä kuvataan kireiksi. Itä-Euroopan talousveturiksi takavuosina nimetty Tshekki on talousvaikeuksissa, ja kunnianhimoisella Prahalla on jatkuvia vaikeuksia saada valtiolta varoja hankkeisiinsa.

Praha 2000 -toimistossakin voitiin huokaista helpotuksesta vasta maaliskuun alussa, kun valtion budjetti tälle vuodelle hyväksyttiin parlamentissa.

- Saimme kohtuullisesti, mutta emme riittävästi, jouduimme karsimaan vähän ohjelmaa, sanoo Erika Starecka.

Praha ei kätke tänä vuonna taidetarjontaansa teattereihin, konserttisaleihin ja gallerioihin, vaan levittää osan siitä myös kaduille, aukioille ja puistoihin kaikkien tavoitettavaksi.

Näissä tapahtumissa on mahdollista tutustua ei pelkästään elämään Prahassa, vaan siihen, mitä prahalaiset ovat.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, ettei tshekistä saa ystävää vielä kahden oluttuopin jälkeen, silloin pääsee vasta kohteliaan keskustelun alkuun. Oikopolku ystävyyteen löytyy, kun hivuttaa keskustelun jääkiekkoon ja mainitsee joitakin tshekkipelaajien sankaritekoja MM-kaukalossa.

STT-VT
31.3.2000


Ajassa -sivulle