EU:n siviilikriisinhallinnalle vaadittiin lisäpainoa eduskunnassa
Siviilikriisinhallinta on jäämässä EU:n suunnitelmissa liian vähälle huomiolle, epäiltiin keskiviikkona eduskunnassa. Täysistunnossa
käsiteltiin ulkoasiainvaliokunnan mietintöä
meneillään olevasta hallitustenvälisestä
konferenssista eli EU:n sääntöjen uudistuksesta.Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) arvosteli Suomen ja EU:n valmistelutyötä kriisinhallinnan sotilaallisen puolen ylikorostuksesta.
- On runsaasti kritiikin sijaa niin Suomen kuin muidenkin EU:n jäsenmaiden valmistautumisessa, koska siviilikriisinhallinnan kokonaisuus on selvästi jäämässä sotilaallisen kriisinhallinnan jalkoihin, eikä kovin hahmottunutta muotoa vielä tässä suhteessa ole havaittavissa, Jaakonsaari moitti.
Jaakonsaari sanoi valiokunnan edellyttävän hallitukselta erillistä selontekoa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kehittämisestä.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) huomautti, ettei asia ole konferenssin virallisella asialistalla, eikä Suomi halua ottaa kriisinhallinnan päätöksentekoa neuvotteluihin.
Tuomioja totesi, että siviilikriisinhallinnan kehittäminen on Suomenkin tärkeä tavoite. Kokemus monesta kriisistä on osoittanut, että puutteet ovat tällä alalla suuremmat kuin sotilaallisella puolella.
Lopullisia päätöksiä EU:n toiminnasta kriisinhallinnan alalla on tarkoitus tehdä joulukuussa. Nizzan huippukokouksessa pitäisi saada päätökseen myös hallitustenvälinen konferenssi.
Joustavuus epäilyttää
EU:n uudistuksen keskeisistä kysymyksistä oltiin eduskunnassa samoilla linjoilla kuin hallitus selonteossaan. Suomen on pidettävä kiinni komissaarinpaikasta EU:n laajetessa, mutta äänten jakoa ministerineuvostossa voidaan uusia.
Määräenemmistöpäätöksiä voidaan lisätä, ja luopua yksimielisyysvaatimuksista nykyistä useammin. Tarkempia kantoja siitä, mihin muutokset kohdistuisivat odotetaan vielä hallitukselta.
Tuomiojan mukaan vielä neuvottelujen tässä vaiheessa on liian aikaista määritellä pykälä pykälältä missä asioissa Suomi haluaisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.
Sitä vastoin eduskunnassa oltiin hallitusta varovaisempia mitä tulee EU:n joustavuussääntöihin.
Hallitus on valmis tarkastelemaan uudelleen määräyksiä, joiden perusteella muutama jäsenmaa voi ryhtyä syvennettyyn yhteistyöhön keskenään jollakin alalla. Asiaa voisi hallituksen mielestä käsitellä samalla kun keskustellaan määräenemmistöpäätösten lisäämisestä.
Toistaiseksi tätä viime vuonna avattua mahdollisuutta ei ole käytetty kertaakaan. Ulkoasiainvaliokunta katsoi mietinnössään, ettei muutoksia joustavuusmääräyksiin kaivata, ja tämä näkemys sai laajaa kannatusta ryhmien puheenvuoroissa.
- EU:hun saattaisi tälle tielle lähdettäessä syntyä ajan myötä ns. tiivis ydin, sisemmän ulkoradan valtiot ja ulkoradalla jääneet, jätetyt tai sinne halunneet, varoitti Esko-Juhani Tennilä (vas.).
Hallitukselta pyydetään asiasta lisäselvityksiä. Hallitusta pyydetään myös välittömästi tiedottamaan eduskuntaa, mikäli neuvotteluissa esitetään määräenemmistösääntöjen soveltamista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Kiistaa komissaareista
Kokoomuksen Kirsi Piha viritti keskustelua komissaarien erottamisesta. Pihan mielestä tämän oikeuden voisi EU-parlamentille antaa - tällä hetkellä parlamentti voi erottaa vain koko komission yhdessä.
Ben Zyskowiczin (kok.) mielestä tämä soisi parlamentilla aivan liikaa valtaa. Zyskowicz oli samoilla linjoilla kuin hallituskin, ja vastusti ajatusta.
- Jos parlamentille annetaan oikeus yksittäisen komissaarin erottamiseen niin parlamentti - ihan oman arvovaltansa vahvistamiseksi joka on sen kaiken toiminnan päämäärä - söisi komissaarin kuussa, parhaassa kaksikin, Zyskowicz sanoi.
Täysistuntosali ammotti keskustelun aikana lähes tyhjillään. Tuomioja pahoitteli vähäistä kiinnostusta ja muistutti, että EU:n päätöksenteolla ja pelisäännöillä on vaikutusta kansalaistenkin elämään.
STT-IA
5.4.2000
