Keinoja tapaturmien torjumiseksi on ja niitä pitää käyttää
Monilla työpaikoilla on jo päästy korkeaan työturvallisuuden tasoon turvallisuustietoisten menettelyjen, johtamisjärjestelmien ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen sekä tapaturmista oppimisen ansiosta. Tekemistä kuitenkin riittää; viime vuonna maassamme sattui lähes 140 000 työtapaturmaa ja ammattitautia.
Työtapaturmien nolla-tavoite saikin yksimielistä kannatusta sosiaali- ja terveys-ministeriön tänään järjestämässä seminaarissa, johon kokoontui kaikkiaan 120 yritysten, keskeisisten työmarkkinajärjestöjen, tapaturmavakuutusyhtiöiden sekä työturvallisuusalan tutkimuslaitosten ja viranomaisten edustajaa.
Tilaisuudessa kuultiin alustuksia sekä keskusteltiin työtapaturmien torjunnan tehostamisesta tuoreen "Kohti 0 tapaturmaa" -toimintapoliittisen muistion pohjalta.
Muistiossa korostetaan erityisesti työpaikkakohtaisen tapaturmantorjunnan tehostamista, kuten uuden turvallisuuskulttuurin luomista, turvallisuusjohtamista, riskien arviointia ja hallintaa, laatutoiminnan ja työturvallisuuden yhteyksiä sekä työtapaturmien ehkäisyn tehostamista osana tyky-toimintaa.
Tapaturmien torjuntaa tulisi tehostaa erityisesti riskialttiilla aloilla mm. ottamalla käyttöön uusia turvallisuustyökaluja sekä järjestämällä työ turvallisesti.
Kehittämiskohteiksi muistiossa esitetään mm. valtakunnallisen työtapaturma-ohjelman ja työtapaturmafoorumin perustamista sekä tapaturmatutkimuksen laajentamista ja turvallisuusasioiden ottamista osaksi ammatillista koulutusta. Työsuojelun tehokas hoitaminen edellyttää, että henkilöstön turvallisuus ja terveys nähdään kokonaisuutena ja työsuojelu integroidaan työpaikan toimintaan.
Seminaariin kokoontuneet työsuojelun asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että työtapaturmien torjunta kaipaa uutta otetta. Myös työsuojelusta vastaava ministeri Eva Biaudet lähetti seminaarille terveydyksensä. Hän tukee ja haluaa viedä eteenpäin erityisesti valtakunnallisen työtapaturmaohjelman laatimista, työtapaturmafoorumin perustamista sekä nolla-tapaturma-periaatteen soveltamista tapaturmien torjunnassa.
Turvallisuus ei synny sattumalta
Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala puuttui avauspuheenvuorossaan mm. työtapaturmien ja ammattitautien kustannuksiin.
- Työtapaturmissa ja ammattitaudeissa menetetään miljardeja markkoja pelkästään korvauksina ja hoitokuluina. Tuotannon menetykset ja keskeytykset lisäävät edelleen kansantaloudelle koituvaa laskua, hän totesi.
Hautalan mukaan menestyvien suomalaisten yritysten samoin kuin kuntien ja valtion palvelutuotannossa korostuvat laatu, osaaminen ja panostaminen henkilöstön hyvinvointiin. Avainkysymys on asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, mikä käytännössä tarkoittaa kykyä erikoistua ja kilpailla toimitusajoilla ja tehokkuudella sekä tehdä laadukkaita tuotteita ja palveluita.
-Työolot ja korkea työturvallisuuden taso toimivat jo nyt kilpailutekijöinä osaavan ja hyvän työvoiman saamiseksi. Uuden, aikaisempaa paremmin koulutetun henkilöstön saamisen yksi edellytys on minimoida tapaturmiin joutumisen tai sairastumisen riski. Työelämään tuleva sukupolvi ei hyväksy huonoja työoloja ja korkeata tapaturmariskiä, vaan välttää hakeutumista työoloistaan huolehtimattomille aloille, Hautala totesi.
Aker Mäntyluoto Oy on jo ottanut työtapaturmien nolla-tavoitteen omakseen. Henkilöstöjohtaja Jussi Yli-Hongiston mukaan työtapaturmien määrä toimii yhtenä yrityksen toiminnan laadun mittarina.
- Turvallisuus, tuottavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. Vain kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen tuottaa todellisen ja kestävän tuloksen, Yli-Hongisto totesi.
Professori Markku Mattila Tampereen teknillisestä korkeakoulusta puhui erilaisista tapaturmamalleista ja turvallisuuden saavuttamisen teorioista, joita soveltamalla monilla työpaikoilla on päästy hyvään turvallisuuden tasoon.
Turvallisuustutkijat ovat mm. vertailleet erilaisen turvallisuustason yrityksiä ja todenneet, että korkean turvallisuustason yrityksissä johto on sitoutunut ja osallistuu turvallisuustoimintaan, henkilöstön kanssakäymisessä vallitsee ihmisläheisyys, kokeneita työntekijöitä käytetään uuden henkilöstön opastukseen, työympäristö on hyvä ja henkilöstön poissaolot ja vaihtuvuus ovat vähäiset. Turvallisuus ei synny sattumalta, vaan suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan hallinnan kautta.
Kansan- ja yritystaloudellisen näkökulman tapaturmakeskusteluun toi kehityspäällikkö Lars-Mikael Bjurström sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mukaansa työperäisten sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamat kustannukset olivat 15 miljardia markkaa vuonna 1996, tämä on lähes 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Konkreettisempaa on laskea tapaturman yritykselle aiheuttamia kustannuksia, jotka kuitenkin vaihtelevat suuresti - tuhannesta markasta miljoonaan seurauksista riippuen. Jokaisen yrityksen kannattaisi kuitenkin seurata työympäristötekijöiden ja henkilöstön hyvinvoinnin taloudellista merkitystä laajasti. Tehokkaan työsuojelun ja työterveyshuollon avulla on mahdollista saavuttaa suuriakin säästöjä.
IA
31.3.2000
