Rehtorit eivät suostu tulossopimuksiin
Yliopistojen rahatilanne "kestämätön"
Yliopistojen rehtorit aikovat hylätä opetusministeriön oppilaitoksilleen esittämät ensi vuoden tulossopimukset, jos niiden toteuttamiseen ei löydy valtion budjetista suunniteltua enempää varoja.
Lisäksi rehtorit harkitsevat opetuksen karsimista ja uusien opiskelijoiden sisäänoton vähentämistä.
Rehtorien neuvoston torstaina julkistaman kannanoton mukaan tulostavoitteet lisäisivät taas yliopistojen velvoitteita samalla, kun perusvoimavarat suunnitellun budjettikehyksen mukaan niukentuisivat.
Rehtorit katsovat, että tämä vain syventäisi jo nyt kestämättömäksi luonnehdittua ahdinkoa ja johtaisi suorastaan kohtalokkaisiin seurauksiin. Budjettirahalla maksetaan käytännössä yliopistojen opetus ja perustutkimus.
- Kyse on investoinnista maamme tulevaisuuteen, jota ollaan nykyisellä politiikalla vaarantamassa, suomitaan kannanotossa. Rehtorit vetoavatkin voimakkaasti eduskuntaan ja valtioneuvostoon, jotta opetusministeriön työryhmän laatimat esitykset tilanteen helpottamiseksi toteutettaisiin.
Lisäksi rehtorit kehottavat hallitusta panostamaan lupaamassaan "tulevaisuuspaketissa" nimenomaan akateemiseen perusrahoitukseen ja perustutkimukseen.
Rahoitusta pitäisi kannanoton mukaan kasvattaa nykyisestä vähintään viisi prosenttia.
Yliopistorahoituksesta myös eduskuntakyselyjä
Opetusministeri Maija Raskin (sd.) mukaan opetusministeriö koettaa ottaa huomioon yliopistojen lisärahoitustarpeen valmistellessaan uutta korkeakoulujen kehittämislakia.
Rask myönsi hiljattain kahteen kirjalliseen eduskuntakysymykseen antamissaan vastauksissa, että yliopistojen rahoitus tuotettuja maisterin- ja tohtorintutkintoja kohden putosi 28 prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 1998.
Reaalisesti määrärahat olivat 1998 vuoden 1991 tasalla, mutta yliopistojen toiminta oli samaan aikaan laajentunut voimakkaasti.
Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Pekka Linna on suorastaan tuohtunut siitä, ettei Raskilla ollut kysymyksiin enempää vastattavaa.
Hän mielestään eduskunnan arvovaltaa halvennetaan, kun toimia peränneille kansanedustajille kerrataan lähinnä kysymysten taustalla olevaa tilannetta.
Eduskunta edellytti tämän vuoden budjetin hyväksyessään, että akateeminen rahoitusvaje korjataan vaalikauden aikana. Myös hallitus kirjasi perusrahoituksen turvaamisen vuodenvaihteessa hyväksymäänsä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.
Opetusministeriön oma työryhmä on ehdottanut, että yliopistojen rahoitusta lisättäisiin 660 miljoonaa markkaa vuoteen 2006 mennessä jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
Lisäksi rahoitusta pitäisi vuosittain tarkistaa tavoitteena olevan tutkintomäärän sekä kustannustason nousun mukaan. Vuosittaisten tarkistusten osalta valtiovarainministeriön edustaja jätti kuitenkin ehdotukseen heti eroavan mielipiteensä.
STT-VT
31.3.2000
