Markkinoiden epävarmuus jatkuu edelleen

Bensiinin hinta laskenut kesän huippulukemista

Öljy- ja kaasualan keskusliiton mukaan hinnat ovat viime päivinä edelleen hienoisesti tippuneet.
- Siitä, kuinka tilanne tästä eteenpäin kehittyy, on vaikea sanoa mitään. Hinnat voivat jatkaa laskuaan tai jopa kääntyä uuteen nousuun, toimitusjohtaja Jarmo Nupponen Öljy- ja kaasualan keskusliitosta toteaa.

Liiton keräämien tietojen mukaan bensiini maksoi heinäkuun puolivälissä keskimäärin 7,04 markkaa litralta.

Ylimmillään hinta pomppasi kesäkuun puolivälissä 7,35 markkaan litralta, mikä oli kaikkien aikojen ennätyslukema sekä nimellisesti että reaalisesti. Kuluttajahintaseuranta perustuu 95 oktaanin bensiinin hintoihin.

Käsillä olevan hinnanlaskun taustalla vaikuttaa ennen kaikkea raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys. Euroopan seuratuin öljylaatu, Pohjanmeren Brent maksoi kesäkuussa enimmillään 31,70 dollaria tynnyriltä. Viime viikkoina Brent on halventunut, vaikkakaan ei vielä teollisuusmaiden haikailemalle tasolle eli alle 25 dollariin tynnyriltä.

- Nykytilanne öljymarkkinoilla on epäselvä. Öljyn hinnanlasku on perustunut lähinnä lupauksiin tuotannon lisäyksistä, Nupponen muistuttaa.

Markkinoiden epävarmuutta kuvastaen öljyn hinta on ollut tällä viikolla taas nousussa, kun tuoreet tilastot kertoivat Yhdysvaltain öljyvarastojen huvenneen vastoin analyytikkojen ennakkoarvioita.

Torstaina iltapäivällä Brent maksoi Lontoossa 27,91 dollaria tynnyriltä. Vielä pari viikkoa sitten monet analyytikot odottivat hinnan putoavan 25 dollarin tasolle.

OPEC:n toimet luovat epävarmuutta

Jos korkeista bensiinin ja öljyn hinnoista pitäisi jotakin tahoa syyttää, katseet kohdistuisivat raakaöljyntuottajien kartelliin OPEC:iin, joka tuottaa noin 40 prosenttia maailman öljystä.

Öljyn maailmanmarkkinahinnat lähtivät nousuun viime vuoden keväällä, kun kartelli supisti tuotantoaan lievittääkseen öljyn ylitarjontaa. Kun OPEC sulki hanojaan, ylitarjonta vaihtui niukkuudeksi ja öljyn hinta kolminkertaistui.

Tänä vuonna OPEC on pumpannut markkinoille lisää öljyä, mutta ei niin paljon kuin teollisuusmaat olisivat toivoneet. Tuotannon lisäykset eivät siten ole riittäneet tyydyttämään voimakasta kysyntää ja paikkaamaan huvenneita varastoja.

OPEC-maiden rivit ovat tällä hetkellä hajanaiset, kuten monesti aiemminkin. Kartellin mahtimaa, maailman suurin öljyntuottaja Saudi-Arabia vihjasi heinäkuussa kasvattavansa päivittäistä tuotantoaan puolella miljoonalla tynnyrillä päivässä.

Saudien lupaukset käänsivät öljyn hinnan hetkeksi laskuun. Tilanne markkinoilla ei kuitenkaan selkiintynyt. Eräät muut OPEC-maat saivat nimittäin syyn ilmoittaa, ettei tuotantoa enää pidä lisätä, koska hinnat ovat jo pudonneet. Nämä kannanotot johtivat taas öljyn hienoiseen kallistumiseen.

OPEC:n rivien rakoilu on ymmärrettävää, kun muistaa ettei kartellin muilla jäsenillä ole samalla tavalla rahkeita paisuttaa tuotantoaan kuin Saudi-Arabialla. Vahvat voimat kartellin sisällä haluavat pitää ruuvin kireällä ja estää hintoja putoamasta liikaa.

Viimeksi keskiviikkona OPEC:n puheenjohtaja, Venezuelan öljyministeri Ali Rodriguez lähetti jäsenmaille paimenkirjeen, jossa hän patisti niitä pitäytymään voimassa oleviin tuotantokiintiöihin.

Bensiinin halpeneminen heikentää vaatimuksia veronalennuksista

Bensiinin hinnan lasku kesän huippulukemista kalvaa pohjaa vaatimuksilta laskea bensiinin valmisteveroa. Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen ei laske liikoja vaatimusten läpimenon varaan.

- Toivoisin, että budjettiriihessä puututtaisiin polttoaineveroon, mutta viime päivien viestit eivät ole olleet rohkaisevia, Nupponen myöntää.

Hänen mielestään bensiinin halpeneminen on saanut hallituksen voimakaksikon, pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.), varovaiselle linjalle.

- Täytyy pitää mielessä, että vaikka bensiinin litrahinta edelleen hieman laskisi, halvaksi sitä ei voisi edelleenkään sanoa, Nupponen toteaa.

Hän muistuttaa Suomen bensiiniveron olevan EU:n keskiarvon yläpuolella, vaikka maamme pitkät etäisyydet ja suuri liikennetarve puoltaisivat matalampaa veroa.
- Verotus pitäisi saada EU:n keskiarvon tuntumaan tai mieluummin sen alapuolelle, Nupponen patistelee.

Öljy- ja kaasualan keskusliiton mukaan kallis bensiinin kuluttajahinta johtuu pitkällä ajalla tarkasteltuna ennen kaikkea kireästä verotuksesta. Bensiinin maailmanmarkkinahinnan osuus näkyy piikkinä vain tuoreimmissa hinnoissa.

Kuluttajahinnat seurasivat vuosina 1970-1986 pääsääntöisesti maailmanmarkkinahintoja, koska tuolloin verotus oli maltillisempaa nykyiseen nähden.

1980-luvun puolivälin jälkeen maailmanmarkkinahinnat ovat pysytelleet jokseenkin vakaina, mutta useat veron korotukset ovat lyöneet läpi kuluttajahintoihin. 1990-luvulla valtio paikkasi bensiiniveron korotuksilla kasvanutta budjettialijäämää.

STT-MH
4.8.2000

Talous -sivulle