Susiluoto: Karjala-kysymys ei kiinnosta niinkään venäläisiä
Ns. Karjala-kysymys eli kysymys toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon liitetystä alueesta kiinnostaa suomalaisia, muttei niinkään venäläisiä tai Venäjää, arvioi ulkoministeriön erikoistutkija Ilmari Susiluoto Tampereella tiistaina.- Karjala-kysymys salattiin Venäjällä kokonaan vuoteen 1991 asti ja jossain määrin tähän päivään asti. Se on eräänlainen epäongelma, jota ei ole olemassakaan. Tästä huolimatta Karjala-kysymys näyttää vaivaavan Venäjän johtoa, Susiluoto sanoi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puuttui kielteisessä sävyssä Suomessa käytävään Karjala-keskusteluun kesäkuussa presidentti Tarja Halosen vieraillessa Moskovassa.
- Karjala-keskustelun tukahduttaminen johtaisi manipulaatioon, spekulaatioon ja juonitteluun, Susiluoto varoitti. Hän otti esimerkiksi tuoreen venäläisen lehtikirjoituksen, jossa suomalaista ympäristöjärjestöä syytetään "revansismista" kun se vaatii Luoteis-Venäjän vanhojen metsien suojelua.
Venäjän Karjala suomettuisi
Moskovassa ilmestyvän Nezavisimaja Gazeta -lehden heinäkuisessa artikkelissa lainataan Venäjän Karjalassa toimivan Karellesprom-metsäyrityksen kannanottoa.
- Ympäristöjärjestö Greenpeacen metsänsuojeluvaatimuksia tukevat sellaiset revansistiset järjestöt kuin Isänmaallinen oikeistovoimien liitto ja Suur-Suomi, jotka havittelevat kolmannesta Karjalasta ja Kuolan niemimaasta, lehti siteerasi.
Kirjoituksessa arvellaan, että metsiensuojelu pakottaisi metsätöistä elantonsa saavat asukkaat muuttamaan muualle, mikä avaisi tien alueiden "suomettumiselle".
Venäläistä Karjala-kirjoittelua seuranneen petroskoilaistutkija Ilja Solomeshtshevin mukaan Nezavisimaja Gazetan artikkelin tapaisia kirjoituksia ei voi sivuuttaa olankohautuksella.
- Kyseessä on arvostettu lehti, jolla on paljon lukijoita. Hänen mukaansa venäläisviestimissä on viime aikoina vilahdellut muitakin Putinin Karjala-kannanottoa myötäileviä juttuja.
Virolainen lehtimies Nikolai Meinetz arveli puolestaan, että venäläisviestimien Karjala-jutuissa on kysymys lähinnä sensaatiohakuisuudesta, jota ei kannata ottaa vakavasti.
Karjala-kysymystä puitiin tiistaina Tampereella meneillään olevassa kansainvälisessä Venäjän ja Itä-Euroopan konferenssissa.
Suomessa vaietaan edelleen
Toimittaja Martti Valkonen arvosteli ankarasti Suomen poliittista eliittiä ja suomalaisviestimiä nurjasta suhtautumisesta Karjala-kysymykseen.
Esimerkkinä hän käytti kenraali Rauno Meriön yritystä ottaa Karjala-kysymys esiin, kun hän pyrki europarlamenttiin kokoomuksen ehdokkaana.
Valkosen mukaan vain kourallinen lehtiä kertoi Meriön ajatuksista, kun taas entisen Venäjän Suomen suurlähettilään Juri Derjabinin vaatimus Karjala-keskustelun lopettamisesta sai runsaasti palstatilaa.
Valkosen mielestä luovutetut alueet ovat "tulevaisuuden huoli", koska Venäjä ei välitä alueista eikä hoida niitä.
- Suomalaiset ovat ainoa porukka, joka välittää Viipurin kulttuuriperinnön vaalimisesta, Valkonen sanoi viitaten muun muassa Viipurin linnan rappeutumiseen.
Petroskoilainen historiantutkija Juri Kilin oli puolestaan varma, ettei Venäjän hallitus aio ottaa esille kysymystä luovutettujen alueiden palauttamisesta Suomelle.
STT-MH
4.8.2000
