Luonnonmarjojen markkinat vaihtelevat vuodesta toiseen
Luonnonmarjojen markkinoilla liikkuu Suomessa keskimäärin 50-80 miljoonaa markkaa vuodessa poimijahinnoin laskettuna.
Markkinatilanne vaihtelee suuresti vuodesta toiseen, sillä kotimaisen sadon lisäksi siihen vaikuttaa myös muissa marjamaissa poimittu sato.
Viime vuosikymmenen lopun parhaina vuosina luonnonmarjojen markkinat nousivat pitkälle sadan miljoonan markan paremmalle puolen.
Toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktiset Aromit ry:stä kertoo, että hyvänä marjavuonna suomalaismetsistä kerätään myyntiin noin 15 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja.
- Kaupallinen poiminta on kuitenkin hieman laskussa, hän arvelee.
Teollisuuskin ostaa kotimaista luonnonmarjaa
Myyntiin poimitusta marjasadosta noin kolmannes kaupataan suoraan kuluttajille, ja vientiin ja tuoremarjakauppaan menee kumpaankin noin kolme
miljoonaa kiloa luonnonmarjaa.
Moision mukaan suomalaiset luonnonmarjat ovat hintakilpailukykyisempiä tuonnin suhteen kuin puutarhamarjat, ja kotimaisen teollisuuden ja pienempien jatkojalostusyritysten tuotteina luonnonmarjoja päätyy kulutukseen noin neljän miljoonan kilon verran.
Suomalaisia luonnonmarjoja viedään enimmäkseen Ruotsiin, Saksaan, Itävaltaan, Ranskaan Italiaan ja Japaniin. Vientiyrityksiä on kymmenkunta.
Noin puolet niistä vie marjat sellaisinaan tai valmistaa niistä mehutiivistettä, ja puolet yrityksistä jalostaa marjat tuotteiksi.
Moisio toteaa, että marjoista jalostetaan vientiin mm. likööriä ja muita alkoholijuomia. Sen sijaan esimerkiksi hilloja ei juurikaan viedä, koska keskieurooppalainen maku vaatii makeampaa hilloa kuin mitä Suomessa on
totuttu valmistamaan.
Mustikan vientinäkymät hyvät, puolukan heikommat
Vientimarkkinoilla näkymät ovat tänä vuonna erityisen hyvät mustikalle.
- Keskieurooppalaisilla suurostajilla on mustikasta pulaa, koska pari viime vuotta maailmalta on saatu huonoja satoja, Moisio sanoo.
Hän arvelee, että kotimaan- ja vientimarkkinoilla on tänä vuonna tarvetta yhteensä noin viidelle miljoonalle mustikkakilolle, mutta kauppaan tuleva määrä jää huomattavasti sen alle.
Puolukan tilanne vientimarkkinoilla on mustikkaa heikompi, koska takana on hyviä satovuosia ja viime vuosina Kiinasta ja Venäjältä on tullut Keski-Eurooppaan hyvin edullista puolukkaa.
- Puolukkaa olisi tehtävä tunnetuksi kansainvälisesti, sillä tällä hetkellä se tunnetaan vain
saksankielisissä maissa, Moisio huomauttaa.
FF-IA
4.8.2000
Talous -sivulle
|