Itä-Timor on murrosvaiheessa
On kulunut lähes vuosi siitä, kun Indonesian vuonna 1975 miehittämällä Itä-Timorin alueella järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä.
Itätimorilaiset halusivat itsenäistyä, ja siitä
asti alue on ollut YK:n hallinnoima valmistautuen lopulliseen
itsenäistymiseen - mutta prosessi ei ole helppo.
Joukko itätimorilaisia kansalaisaktivisteja vierailee parhaillaan
Suomessa, ja he kertoivat keskiviikkoisessa
tiedotustilaisuudessaan maan tämänhetkisestä tilanteesta.
Timor Aid -järjestön edustajan Jose Nevesin mukaan maan
itsenäisyysvalmisteluja vaikeuttaa mm. se, että Länsi-Timorille
ja muualle lähisaarille on paennut lukuisia ihmisiä - YK:n arvion
mukaan 120 000 - jotka pelkäsivät alueen
itsenäistymisprosessin aikaisia väkivaltaisuuksia.
Itsenäisyyden
kannattajien ja autonomiaa Indonesian alaisuudessa
halunneiden välillä on edelleen kiistaa.
Neves kertoi, että kansanäänestyksen aikaisissa
levottomuuksissa tuhottujen rakennusten tilalle on jo
rakennettu uusia taloja. Viime vuonna aloitettua
hätäoperaatioita, joissa jaettiin ruokaa ja lääkkeitä, ei enää
tarvita.
Itsenäisyystaistelija Gusmaosta presidentti?
Australialainen Sydney Morning Herald -lehti kertoi tiistaina,
että Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1996 saaneen Jose
Ramos-Hortan mukaan Xanana Gusmaosta tulisi Itä-Timorin
ensimmäinen presidentti.
Gusmao on karismaattinen
itsenäisyystaistelija, joka 20 vuoden ajan kävi sissisotaa
Indonesian joukkoja vastaan ja kärsi myös vankeustuomion.
Helsingissä vierailevaan ryhmään kuului CNTR-puolueen Lucas
da Costa, joka on myös Xanana Gusmaon avustaja. Hän
kommentoi lehtitietoa tulevasta presidentistä todeten, että
Gusmao on myös hänestä oikea mies tehtävään. Gusmaon
sissimenneisyys voi tosin aiheuttaa ongelmia, da Costa arveli.
Da Costa kertoi myös, ettei Itä-Timorin talous ole vielä
lähtenyt toivottuun nousuun. Hän toivoi alueelle sellaisia
ulkomaisia investointeja, jotka auttaisivat paikallista väestöä ja
vähentäisivät köyhyyttä.
Toimittaja ja naisaktivisti Amandina Gusmao kertoi, että
itsenäistymisen myötä on mahdollista muuttaa patriarkaalista
yhteiskuntaa, jossa naiset ovat olleet sivuosassa.
Hän myös
toivoi paikallisille joukkoviestimille lisää resursseja ja oppia
ulkomailta, jotta informaatio saataisiin kulkemaan maan
monimutkaisen tilanteen selvittämiseksi kansalaisille.
Paikallisen ympäristöjärjestön Haburasin perustaja Demetrio
Carvalho taas kertoi, että Indonesian vallan aikana
Itä-Timorissa oli suuria ympäristöongelmia, koska alueella
tehtiin suuria hakkuita ja Indonesian armeijalla oli tapana
polttaa metsiä sissien löytämiseksi.
Nyt ongelmia aiheuttavat maahan tuodut vanhat, saastuttavat
autot, Carvalho totesi. Myös ulkomaisten yritysten tulo
maahan voi aiheuttaa ongelmia Itä-Timorissa, missä
ympäristönsuojelu on nyt jouduttu aloittamaan nollasta.
STT-MH
4.8.2000
Ulkomaat -sivulle
|