Suomen säilytettävä tietotekninen etumatkansa
Innovatiivisuuteen, riskinottoon ja yrittäjyyteen suhtaudutaan Euroopassa yleisesti kielteisemmin kuin Yhdysvalloissa. Euroopan heikkous ilmenee esimerkiksi asenteissa ja ankarassa verotuksessa. Suomessa tilanne riskinotossa ja innovatiivisuudessa on vielä Euroopan keskiarvojakin huonompi.Nämä ovat keskeisiä johtopäätöksiä Euroopan teollisuuden kattojärjestön Unicen kolmannesta kilpailukykyraportista Luovuutta ja innovatiivisuutta vauhditettava Euroopassa.
Raportti arvostelee Euroopan maita myös liian vähäisestä panostuksesta tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Se puuttuu lisäksi koulutusjärjestelmän heikkouksiin kansalaistensa varustamisessa avaintaidoilla.
Suomelle raportissa on opiksi otettavaa, vaikkapa tulevia budjettipäätöksiä ja tulevaisuuskeskustelua silmälläpitäen. Toki monet asiat ovat meillä varsin hyvin.
Suomalaiset omaksuvat uusia teknologioita ja tuotteita nopeasti. Etenkin tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotossa Suomi on johtavia maita. Suomen IT-infrastruktuuri on hyvä ja laajasti käytössä.
Myös markkinoiden liberalisointi on edennyt Suomessa hyvin. Kokonaispanostukset tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa BKT:hen ovat kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla.
Riskipääoman tarjonta on kasvanut nopeasti. Nämä ovat Suomen vahvuuksia, jotka ovat myötävaikuttaneet Suomen kilpailukykyaseman parantumiseen.
Tulevaisuuden haasteet kovat
Suomessa on pitkäjänteisellä työllä rakennettu innovaatiojärjestelmää, joka on myötävaikuttanut maamme elinkeinorakenteen monipuolistumiseen ja muuttumiseen osaamisintensiiviseksi. Rakennemuutos jatkuu vahvana ja edessä olevat haasteet ovat kovat.
Niihin vastaaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen ja T&K-rahoitukseen. Koulutusresursseja on suunnattava ennen kaikkea IT -osaamisen kasvattamiseen ja yliopistojen peruskoulutukseen ja -rahoitukseen.
Aikaikkuna on pidettävä Suomessa auki. Meidän on säilytettävä tietotekninen etumatkamme. Tämän vuoksi on asetettava selkeäksi kansalliseksi tavoitteeksi, että etumatkan säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet tehdään aikaisemmin kuin muualla.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomen on toteutettava EU:n Lissabonin huippukokouksen hyväksymät eEurooppa-hankkeet, kuten opettajien tietoteknisten valmiuksien parantaminen ja julkisten palvelujen Internet-tarjonnan aikaansaaminen asetettuja aikatauluja nopeammin.
Julkista rahaa saatava tutkimukseen
Sen lisäksi, että asenteet riskinottoa, yrittämistä ja innovatiivisuutta kohtaan ovat Suomessa kielteiset muuhun eurooppalaiseen tasoon verrattuna, myös julkinen panostuksemme informaatioteknologian kehittämisen ja hyväksikäytön vaatimien tietojen ja taitojen koulutukseen on riittämätön.
Korkeasta tuotekehitys- ja tutkimusrahoituksen tasosta huolimatta julkisen rahoituksen osuus on meillä poikkeuksellisen alhainen. Vähimmäisvaatimus tuleville budjeteille on, että rahoitusta lisätään ainakin samassa tahdissa kuin yritykset lisäävät omia panostuksiaan.
Unicen tutkimus nostaa esiin tutun heikkouden, ankaran verotuksen. Hallituksen on syytä alentaa ansiotulojen verotusta jopa hallitusohjelmaa reippaammin.
Yhtä tärkeätä on, että veronalennus toteutetaan kautta koko asteikon, jotta kasvun kannalta tärkeiden osaajien motivaatiota parannetaan ja vähennetään heidän houkutustaan siirtyä pois Suomesta.
TARMO KORPELA
4.8.2000
Kirjoittaja on Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n varatoimitusjohtaja.
