Yrityksille huomattavat kustannukset rikollisuudesta
Omaisuusrikollisuus koettelee myös yrityksiä. Tuoreen selvityksen mukaan pelkästään yrityksille koituneet kustannukset ovat 2,5-3,5 miljardia markkaa vuodessa eli lähes puoli prosenttia bruttokansantuotteesta.Nämä kustannukset ovat täysin tarpeeton lisärasitus niin yrityksille kuin koko kansantaloudelle. Selvästikin tarvitaan toimia rikollisuuden hillitsemiseksi. Selvityksen perustella näyttää, että tärkeintä olisi viranomaisyhteistyön parantaminen samoin kuin poliisin resurssien lisääminen.
Yleisen käsityksen mukaan rikollisuus ja kansalaisten turvattomuus ovat lisääntyneet viime vuosina. Siitä miten tämä kehitys näkyy yrityksissä, on tiedetty hyvin vähän. Sekin on ollut epäselvää, mitä rikosten ennaltaehkäisemiseksi tehdään tai pitäisi tehdä.
Nämä pulmat olivat taustana kyselytutkimukselle, joka tehtiin Suomen Yrittäjien jäsenkentässä viime vuoden lopulla.
Tutkimuksessa kysyttiin yritykseen ja henkilökuntaan kohdistuneen rikollisuuden muutoksista sekä yrityksen liiketoimintaympäristön ja järjestyshäiriöiden vaikutuksista liiketoimintaan. Kyselyyn vastasi 895 yrittäjää vastausprosentin ollessa runsaat 20. Vastaajat edustavat noin 0,4 prosenttia Suomen kaikista yrityksistä.
Kyselyn perusteella yrittäjät arvioivat sekä rikollisuuden yleensä että oman toimintaympäristönsä rikollisuuden ja järjestyshäiriöiden kasvaneen viime vuosina. Vastaukset ovat verraten hyvin sopusoinnussa virallisten tilastojen kanssa, joiden mukaan omaisuusrikollisuus on 1990-luvun puolivälin jälkeen kasvanut vuosittain noin 3-4 prosenttia.
Murtoja sekä ilkivaltaa
Nykyinenkin rikollisuuden taso on yritysten kannalta varsin korkea. Murtojen kohteeksi joutui viime vuonna joka kuudes yritys. Ilkivaltaa ja varkauksia kohdistui joka kymmenenteen yritykseen.
Erityisesti ilkivalta ja varakaudet ovat vielä usein toistuvia. Niiden kohteeksi joutuneet yritykset raportoivat viime vuoden osalta keskimääräiseksi tapausten lukumääräksi ilkivallan osalta kaksi ja varkauksien osalta neljä.
Kaiken kaikkiaan rikoksen kohteeksi joutui noin 30 prosenttia yrityksistä. Rikokset kasaantuvat selvästikin joillekin yrityksille. Niinpä kaiken kaikkiaan vastaajayritykset raportoivat 992 rikoksesta, mikä tarkoittaa sitä, että vuonna 1999 rikoksia tapahtui keskimäärin hieman yli yksi per yritys.
Poliisi ehtii harvoin paikalle
Usein kuvitellaan, että yrityksiin kohdistuneet rikokset raportoidaan hyvin poliisille. Huomattava osa rikollisuudesta jää kuitenkin piilorikollisuudeksi siinä mielessä, ettei siitä ilmoiteta viranomaisille. Ilkivallan osalta poliisille ilmoitetaan vain 26 prosentissa tapauksista.
Varkauksista ilmoitetaan 53- ja murroista 90-prosenttisesti. Kyselyn mukaan kaikki ryöstöt päätyvät poliisin tietoon. Kaiken kaikkiaan ilmoitusaste jää 62 prosenttiin.
Ilmoitus poliisille ei takaa sitä, että tehty rikos selvitettäisiin. Rikostutkinnan ongelmista kielii se, että poliisi ei käy läheskään aina rikospaikalla. Esimerkiksi murtojen jälkeen poliisi kävi paikan päällä vain 60 prosentissa tapauksista. Ilkivallan osalta vastaava luku oli alle 10 ja varkauksien alle 30 prosenttia.
Rikosten selvittämistä ja ennaltaehkäisyä auttaisi, jos poliisi pystyisi käymään useammin rikospaikalla. Samaa voi sanoa myös vakuutusyhtiöiden edustajista. Kuitenkin vakuutusyhtiön edustaja käy rikospaikalla todella harvoin - alle kymmenessä prosentissa tapauksista.
Yrityksille turvakysymykset ovat ilmeisen ajankohtaisia. Kaksi kolmasosaa oli hankkinut jonkin järjestelmän ja yleensäkin yritykset olivat ottaneet lisää turvajärjestelmiä käyttöön muutaman viime vuoden aikana. Kahden lähimmän vuoden aikana on hankittu lähes puolet yritysten turvajärjestelmistä.
Rikollisuudesta suuret kustannukset
Kyselytutkimuksen mukaan yrityksiin kohdistuvasta omaisuusrikollisuudesta koituu huomattavia kustannuksia. Yritysten kustannukset koostuvat sekä ennaltaehkäisevistä toimista että rikosten aiheuttamista välittömistä kustannuksista.
Keskimääräinen ilkivallan kustannus on hieman alle 10 000 markkaa. Vastaavasti keskimääräinen murron kustannus on lähes 25 000 markkaa ja varkauden 5 000 markkaa.
Turvajärjestelmät ovat maksaneet keskimäärin lähes 5 000 markkaa. Turvajärjestelyihin liittyy käyttökustannuksia reilulle 30 prosentille yrityksistä keskimääräisten kustannusten ollessa 7 500 markkaa vuodessa.
Kustannusten keskimääräinen yhteenlaskettu arvo on noin 28 000 markkaa vuodessa. Rikollisuudesta aiheutuvien kokonaiskustannusten osuus liikevaihdosta on lähes yhden prosentin luokkaa. Arviot rikollisuuden kustannuksista yrityksille vaihtelevat kyselyn mukaan 1,6-2,3 miljardin markan välillä riippuen tulosten yleistystavasta.
Rikollisuuden välittömistä kustannuksista korostuvat murrot ja välillisistä kustannuksista ennalta ehkäisevien järjestelmien hankintakulut ja käyttökulut, joiden kaikkien kustannukset ovat puolen miljardin luokkaa. Ilkivallan välittömät kustannukset pelkästään yrityksille ovat vajaat 200 miljoonaa markkaa.
Kyselyn pohjana olevassa yritysaineistossa ovat suuret liikeyritykset (marketit) selvästi aliedustettuina, minkä vuoksi varkauksien kustannuksista saatavat tiedot jäävät todellista pienemmiksi.
Rikollisuuden kustannukset kokonaisuudessaan yrityksille ovat siten varovaisestikin arvioiden 2,5-3,5 miljardia markkaa eli lähes puoli prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka luku ei tunnu kovin suurelta, ovat rikollisuuden kustannukset silti tarpeeton ja huomattava lisärasitus paitsi yrittäjälle myös koko kansantaloudelle.
Siksi rikollisuuden vastaisia toimia tarvitaan. Kyselyn perusteella voi päätellä, että ennen kaikkea tarvitaan lisää poliiseja ja parempaa yhteistyötä yrittäjien ja poliisin samoin kuin vakuutusväen kanssa.
MATTI VIRÉN
PASI HOLM
4.8.2000
Kirjoittajista Virén on Turun yliopiston taloustieteen professori ja Holm Suomen Yrittäjien pääekonomisti.
