Peruspalveluministeri Eva Biaudet:
Soneran myyntivoitoista pitäisi riittää peruspalveluihinkin
Peruspalveluministeri Eva Biaudet´n (r.) ja vihreiden Osmo Soininvaaran peräjälkeen jaksotetusta ministerikaudesta on kulunut ensimmäinen vuosi, ja moni asia on lähtökuopissa, muttei vielä täydessä vauhdissa.Yhteistyöhön tottuneena pienen puolueen edustajana Biaudet on oppinut perustelemaan näkemyksensä, koska perinteisesti isot ovat määräävässä asemassa, myös taloudellisen nousun aikoina. Silti aika käy vähiin, ja ajoittainen paniikki uhkaa.
- Ilmapiiri hallituksessa on hyvin klassinen. Pääministerin ja valtiovarainministerin asema on vain korostunut, ministeri sanoo.
Biaudet on kaivannut hallituksessa arvokeskustelua mm. siitä, mihin Soneran myyntivoitoista liikeneviä varoja käytetään valtionvelan lyhentämisen ohella. Keskustelusta on laistettu EU-puheenjohtajuuskiireillä, mutta ehkä myös siksi, että se on yksinkertaisesti vaikeata.
Biaudet investoisi julkisen sektorin arvokkaimpaan pääomaan eli henkilökuntaan ja sen osaamiseen. Ministerin mukaan tällainen julkisen sektorin tuotekehitys tuottaisi tulosta. Se olisi ymmärrettävä tavoiteltavaksi arvoksi. Nyt kehityksen odotetaan tapahtuvan itsestään jostain ulkoapäin.
- On hyvin vanhanaikaista ajatella, ettei toimintaa tarvitsisi kehittää. Omistamme yhteisesti henkilökunnan tietotaidon. Meillä ei ole varaa hävittää sitä.
Biaudet arvioi, että päättäjien on ylipäätänsä vaikeata nähdä sosiaali- ja terveyspuolen kehittämismahdollisuuksia rahaa jaettaessa. Myytti Suomen erityisen kalliista terveydenhuollosta istuu sitkeässä. Suomen kustannukset ovat kuitenkin alle EU:n ja OECD-maiden keskitason. Biaudet ei pidä kovin korkeana seitsemää prosenttia bruttokansantuotteesta.
Investointivaroja ohjataan siksi kernaasti kauppa- ja teollisuusministeriöön, vaikka kyse olisi ministeriöiden yhteisestä hyvinvointiklusteriin kuuluvasta projektista. Kyse ei ole myöskään siitä, etteivätkö teknologiayritykset ja palvelujen tuottajat olisi kiinnostuneita tämän alueen liiketoimista. Päinvastoin, hyviä pilotteja löytyy useammalta paikkakunnalta.
Lasten mielenterveyspalvelut vaativat uutta ajattelua
Hallitusohjelman keskeisiä kohtia on peruspalvelujen turvaaminen, Biaudet muistuttaa. Suomi sai tunnustusta rohkeudestaan ottaa mielenterveysasiat kansanterveyden asialistalle EU-puheenjohtajana.
Biaudet hämmästyi, että se herätti niin paljon hämmästystä. Meillä on toistaiseksi paljonkin osaamista.
- Henkilöstö on ollut viime vuodet hyvin tiukoilla, mikä vähitellen vaikuttaa palvelujen laatuun, hän korostaa.
Erityismomentilta ohjattu runsaan 70 miljoonan markan lisärahoitus lasten mielenterveyden hoitoon on hyvä alku, mutta ei riittävä tilanteessa, jossa on rakennettava koko avohuollon järjestelmä.
Varat on tarkoitus jakaa lääninhallituksen kautta sairaanhoitopiireittäin hakemusten perusteella tukemaan hoitoketjua, ei esimerkiksi pelkästään lääkärien palkkaamiseen. Rahanjaossa jo ikään kuin pakotetaan uuteen ajatteluun, miten hoito yhteistyönä ja lasten kannalta olisi viisainta järjestää.
Biaudet puhuu lämpimästi esimerkiksi kotisairaalakokeilusta, jossa psykiatrista erikoishoitoa voidaan antaa lasten omissa kodeissa, puuttua varhain ongelmiin, lyhentää jonotuksia sairaalapaikoille ja pudottaa kustannuksia.
Yksi tällainen kokeilu on meneillään Porissa. Hoito on inhimillistä, opastavaa ja auttaa koko perhettä. Se voi varhaisena puuttumisena myös korvata laitoshoidon.
Mielenterveyspotilaan puolen vuoden hoitopäiväkustannukset sairaalassa maksavat noin 250 000 markkaa, jos selvitään kotisairaanhoidolla noin 50 000 markkaa.
- Esitän, että hallitus ottaisi kannan, että nyt rakennetaan nämä mielenterveyspalvelut. Se olisi terveystaloudellisesti sekä kansantaloudellisesti järkevää, ministeri linjaa.
MARGIT HARA
4.2.2000
