Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Peruspalveluministeri lujittaisi perhesiteitä isän omalla vanhempainlomakuukaudella

Biaudet patistaa miehiä vaatimaan perheoikeuksiaan



Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) pitää sinnikkäästi yllä hanketta saada isille enemmän laatuaikaa isänä olemiseen lasten ollessa aivan pieniä.


Viikon isyyslomia pitävät julkkisisät tunnetaan, mutta harvat heistäkään käyttävät oikeuttaan varsinaiseen vanhempainlomaan.

- On kyse miesten tasa-arvosta, miesten oikeudesta. Olen odottanut, että miehet alkaisivat vaatia perheoikeuksiaan. Me naiset olemme jo vallanneet kaikki perhettä koskevat alueet, Biaudet yllyttää.

Arvokeskustelulle on juuri nyt tavallista enemmän tilaa, kun presidenttipeliä on käyty perhearvoilla ja on jouduttu pohtimaan, miksi suomalaismies ostaa rajan takaa seksiä lapsilta.

Peruspalveluministeri osoittaisi kuukauden nykyisestä vanhempainlomasta vain isille, jotta nämä kantaisivat nykyistä paremmin vastuuta omasta lapsestaan, lapsuudesta yleensä ja lapsen myöhemmästä kasvusta. Asennekasvatusta, vaikka pienin askelin.

Vanhempainloman jatkaminen ylimääräisellä kuukaudella olisi tietysti parempi ratkaisu, mutta se ei saane lisäkustannusten takia tarpeeksi laajaa poliittista kannatusta.

Perheyhteys voisi ministerin mukaan lujittua, kun isän rooli ei ole vain toimia äidin avustajana. Suomalaisen miehen tukiverkko on tunnetusti hatara, ja sen tiivistäminen pitää Biaudet´n mielestä aloittaa nimenomaan omasta perheestä.

Biaudet tarjoaa porkkanapiiskaa, koska käytännössä isät eivät juuri käytä vanhempainloma-oikeuttaan.

- Vaatimus, että isä käyttäisi ajasta kuukauden, ei ole minusta hirveän radikaali. Isän ja lapsen tiivis suhde ei voi oikein syntyä, ellei jo varhain ole mahdollisuutta yhdessäoloon ja todelliseen vastuunottamiseen.

Pohjoismaiset selvitykset osoittavat, että isä selviää lapsen saamisen järkytyksestäkin paremmin, kun hän omaksuu isän roolin myös käytännön toimissa. Perheen sosiaalisen verkoston syventäminen auttaa kestämään jatkossa ilmeneviä kriisejä, mikä puolestaan näkyy avioerotilastoissa.

Jos isä ei halua käyttää oikeuttaan, perhe menettäisi kuukauden vanhempainlomastaan. Nyt perheet voivat sopia järjestelyistä itse. Käytännössä palkkaero usein ratkaisee, kumpi vanhemmista jää hoitamaan lapsia.

Tosin monet nuoret isät olisivat kyselyjen mukaan periaatteessa kiinnostuneita, mutta ilmeisesti lamaantuvat työnantajiensa edessä. Kaksi kolmesta aikuisesta suomalaisesta kannatti Taloustutkimuksen 1998 kyselyssä omaa lisäkuukautta isille.


Paine virkaäitejä vastaan kasvussa

Peruspalveluministerin työtä on todeta, että vanhemmuus on tänä päivänä yhä vaikeampaa, monet suomalaiset lapset ja miehet voivat huonosti.

Äideille yritetään sälyttää suurin vastuu siitä, että alle kymmenvuotiaiden lasten mielenterveyden ongelmat ovat kauhistuttavalla tavalla vaikeutuneet ja näiden murrosikäiset sisarukset hortoilevat öisin viinareput selässä.

Tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä Biaudet korostaa, että lasten hyvinvoinnista vastaavat molemmat vanhemmat. Kehitys ei ole vain äitien työssäkäynnistä johtuvaa.

Hän joutuu kuitenkin toteamaan, että keskustelu näistä asioista on jo sävyltään erilaista kuin muutama vuosi sitten. Poliittinen paine virkaäitejä vastaan on nousussa.


Lisäkuukausi tyrmätään kustannusten takia

Vanhempainrahakautta on aikaisemmin esitetty pidennettäväksi nykyisestä 25 arkipäivällä siten, että pidennyksen voi käyttää vain isä.

Nykyinen äitiysrahakaudella pidettävä 6-12 arkipäivän isyysrahakausi säilyisi entisellään, kuitenkin niin, että isyysrahakaudet tulisi pitää aina vähintään kuuden arkipäivän pituisina jaksoina, kun nykyisin kaudet on mahdollista pilkkoa yksittäisiksi päiviksi.

Etuuden käytöstä riippuen sairausvakuutusjärjestelmälle kertyisi lisämenoa vuositasolla arviolta 100-280 miljoonaa markkaa.

Eduskunnalle tehtiin syksyllä 1998 tähän tähtäävä aloite laiksi sairasvakuutuslain muuttamiseksi. Aloitteen takana oli useampia puolueita, ja sitä tukivat monien järjestöjen kannanotot.

Biaudet toteaa, että lisäkuukautta ymmärrettävästi vastustetaan kustannusten takia, siksi hän esittääkin muutosta nykyjärjestelmän sisällä.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) on hallitusohjelman hengessä selvityttänyt vaihtoehtoja, joilla voitaisiin parantaa vanhempainloman nykyistä tasaisempaa jakautumista molemmille vanhemmille.

- Olen aivan varma, että olen vähemmistössä näkemykseni kanssa, Biaudet sanoo.


Norjan ja Ruotsin papat lomailevat

Voimakas kannustin toimii muualla pohjoismaissa. Esimerkiksi Norjassa vain neljä prosenttia miehistä jäi vanhempainlomalle ennen heille osoitetun kiintiön tekemistä.

Lomille lähtijöiden määrä nousi uudistuksen jälkeen parissa vuodessa 75 prosenttiin. Innokkaimpia olivat keskituloiset papat. Myös ruotsalaisilla isillä on oma vanhempainlomakuukautensa.

Pohjoismaiden lastenhoitovapaajärjestelmistä 1996 raportoinut Jan Högelund listaa usein esitettyjä perusteluja sille, miksi niin harvat miehet pitävät vanhempainlomaa tai hoitovapaata: kaikki miehet eivät ehkä tunne lakisääteisiä oikeuksiaan.

Työelämä on miehille niin tärkeää, että he eivät ole valmiita pidempiin poissaoloihin; äidit haluavat mieluummin pitää vanhempainloman ja hoitovapaan itse; naiset ovat matalampien palkkojensa takia "sopivampia" jäämään lapsen kanssa kotiin.


Miesten työtilanne ratkaisee

Päätettäessä, kumpi vanhemmista jää vanhempainlomalle tai hoitovapaalle, valinnan perusteena mainittiin Stakesin Työ ja perhe -kyselyssä yleisimmin työtilanne, tavallisesti nimenomaan miehen työtilanne, sekä raha.

Perheen taloudellisen tilanteen mainitsi noin joka viides vastaaja sukupuolesta riippumatta ja palkkaustilanteen viidesosa naisista ja neljäsosa miehistä.

Imetys mainitaan usein perusteluna miesten pidempiä vanhempainlomia vastaan. Suomessa suositellaan neljästä kuuteen kuukauden täysimetystä, jolloin vauva ei saa mitään muuta ravintoa kuin äidinmaitoa.

Suositusta ei kuitenkaan tässä mitassa noudateta, joten imetyksen puolesta 90 prosenttia lapsista olisi voinut jäädä myös vanhempainlomalla olevan isän hoitoon.


Todelliset syyt pinnan alla

Pohjoismaisessa tutkimuksessa miehet ilmoittivat tärkeimmäksi esteeksi pätevän sijaisen puuttumisen. Miehet siis pitivät omaa työtään vaikeammin korvattavana kuin naisten työtä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että pelkästään taloudelliset seikat olisivat ratkaisevia päätöksenteossa.

Professori Elina Haavio-Mannila totesi jo kolmisen vuotta sitten lehtihaastattelussa, että vaativaa työtä tekevien vanhempien syyllisyys perheelle annetun ajan vähäisyydestä voi kummuta myös siitä ristiriidasta, että he todellisuudessa haluavatkin tehdä mielenkiintoisia töitään, vaikka heidän "oikeasti" pitäisi haluta olla enemmän lasten kanssa.

Harva myöntää, että saattaa viihtyä työssään paremmin kuin kotona lasten, kodinhoidon ja puolison vaatimusten ristipaineessa.


Palvelutyönantajat näkevät etunsa

Työnantajien asenteet ilmenevät kovimmillaan lausunnoissa, joiden mukaan kodin onni on muiden kuin työnantajien huoli.

Pienten lasten vanhemmat nähdään vain yhtenä työntekijäryhmänä muiden joukossa, ja työnantajan näkökulmasta eri ryhmien lisääntyvät vaatimukset lomien ja työaikajoustojen suhteen saatetaan nähdä kohtuuttomina, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön isätoimikunnan mietinnössä, joka julkaistiin viime lokakuussa.

Palvelutyönantajat ry, joka on voimakkaimmin ajanut naisvaltaisten alojen kustannusrasituksen keventämistoimenpiteitä, on esittänyt, että palkallisen äitiysrahakauden jälkeinen vanhempainrahakausi olisi jaettava kahtia, jolloin toista puoliskoa voisi käyttää vain isä.

Tämä ehdotus ei ole kuitenkaan saanut yleisempää kannatusta sen paremmin teollisten työantajien kuin palkansaajienkaan taholla. Varsinkin pakon käyttöä vierastetaan yleisesti.

MARGIT HARA
4.2.2000


Politiikka -sivulle