"Euron heikkeneminen uhka hintavakaudelle"
EKP nosti ohjauskorkoa inflaatiopaineiden alla
Euroopan keskuspankki nosti torstaina ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksen 3,25 prosenttiin. Päätöksellään EKP pyrkii vaimentamaan euroalueen kasvavia inflaatiopaineita, jotka johtuvat osittain yhteisvaluutta euron heikkenemisestä dollaria vastaan.
Koronnostollaan EKP samalla viestitti
tuloneuvottelijoille palkkamaltin tärkeyttä.
Ekonomistipiireissä ennakoitiin vielä hiljattain,
ettei EKP kiristä rahapolitiikkaa helmikuussa, vaan
odottaa pitemmälle kevääseen.
Pääjohtaja Wim
Duisenbergin (kuvassa) viime päivinä lausuma huoli euron
nuivasta kurssikehityksestä kuitenkin pohjusti
tietä aikaistetulle koronnostolle.
Se, että EKP:n kiristysliike seurasi Yhdysvaltain
keskuspankin keskiviikkoista tiukennusta, oli
Duisenbergin mukaan puhdas yhteensattuma.
- Euron kurssikehitys on muodostumassa uhkaksi
euroalueen hintavakaudelle, Duisenberg totesi
Frankfurtissa EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen.
Tammikuun lopussa euron dollarikurssi oli noin
11,5 prosenttia matalammalla kuin viime vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä. OECD:n laskelmien
mukaan kymmenen prosentin pudotus euron
kurssissa kiihdyttää inflaatiota vuoden kuluessa
0,6 prosenttiyksikköä.
Duisenberg toisti aiemmat näkemyksensä siitä,
että jatkossa eurolla on kaikki edellytykset
vahvistua, kun pitkään kituliaana pysytellyt
euroalueen talouskasvu kohenee.
- Vahva talous ja vahva valuutta kulkevat käsi
kädessä, Duisenberg muistutti.
Inflaatio laukkaa odotettua rivakammin
EKP:n neuvostossa istuvan Suomen Pankin
pääjohtajan Matti Vanhalan mukaan kiristysliike
tulkitaan väistämättä euron kurssikehitystä
vasten, vaikka päätökseen vaikuttivat muutkin
seikat.
- Heikko euro tai vaikutelma heikosta eurosta on
toki kielteinen ilmiö, Vanhala myönsi
videoyhteyden kautta Frankfurtista Helsinkiin
välitetyssä tiedotustilaisuudessa.
Euron kurssin heikkeneminen nostaa tuontihintoja
ja kiihdyttää siten inflaatiota. Tämän lisäksi
hintariskejä aiheutuu raakaöljyn tuntuvasta
kallistumisesta, rahan määrän ja luotonannon
ripeästä kasvusta sekä yleisestä
suhdannenoususta.
Duisenberg tähdensi, että euroalueen
kuluttajahinnat näyttävät kipuavan ylöspäin
odotettua nopeammin.
Joulukuussa
kuluttajahintojen nousu kiihtyi 1,7 prosenttiin
marraskuun 1,5 prosentista. EKP:n
hintavakaustavoite edellyttää inflaation pysymistä
kahden prosentin alapuolella.
- Uskon, että paineista huolimatta inflaatio
saadaan pidettyä tänä vuonna kahden prosentin
rajan alapuolella, Duisenberg totesi.
Korot yhä matalalla Suomen kannalta
EKP halusi yksimielisellä päätöksellä tehdyllä
koronnostollaan myös alleviivata palkkamaltin
tärkeyttä euromaissa meneillään olevissa
tuloneuvotteluissa. Duisenberg totesi EKP:n
antaneen paitsi varoituksen, myös vakuutuksen.
- Palkkaneuvottelijat voivat olla varmoja siitä,
että pidämme kiinni hintavakaudesta. Heidän
tulisi huomioida tämä tehdessään ratkaisujaan,
Duisenberg painotti.
Matti Vanhalan mielestä Suomessa vallitseva 3,1
prosentin korotuslinja on tyydyttävä. Tosin
nämäkin korotukset tarkoittavat, että Suomen
kilpailukyky heikkenee jatkossa, "eikä ihan
vähääkään".
Talouskasvu jatkunee Suomessa selvästi
ripeämpänä kuin euroalueella keskimäärin, mikä
mahdollisesti edellyttäisi kireämpää
rahapolitiikkaa kuin koko euroaluetta seuraava
EKP noudattaa.
- Kyllä korot ovat jatkossakin aika matalat
suhdannetilanteeseemme nähden. Täytyy toivoa,
ettei meillä tule suuria tarpeita ylikuumenemisen
hillitsemiseen. Jos niitä tulee, keinot täytyy hakea
finanssipolitiikan puolelta, Vanhala tähdensi.
STT-MH
4.2.2000
Talous -sivulle
|