EU:n uhkausten toteuttaminen johtaisi poliittiseen kriisiin
EU-maat ovat mitä ilmeisimmin epäonnistuneet yrityksissään estää Jörg Haiderin puolueen pääsy Itävallan hallitukseen. Nyt kysytäänkin, millä keinoilla EU aikoo panna toimeen uhkauksensa eristää Itävalta poliittisesti.EU uhkasi maanantaina supistaa minimiin kaiken poliittisen yhteydenpidon Itävallan kanssa, jos oikeistopopulistisen Haiderin johtama Vapauspuolue otetaan mukaan hallitukseen. EU ei ole aiemmin puuttunut näin järein asein jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.
Epätietoisuus johtanee hyvinkin pian siihen, että unionin toiminta alkaa kangerrella järjestelmän eri portaissa. EU:n toimintahan perustuu jäsenmaiden väliseen tasavertaisuuteen ja tiiviiseen kanssakäymiseen.
Tämän pitäisi siis loppua, kun konservatiiveja edustavan Wolfgang Schüsselin hallitus, jossa Vapauspuolue on mukana, vannoo virkavalansa.
Pitkällä aikavälillä Itävallan pitäminen käsivarren mitan päässä on mahdoton tehtävä. Tilanne olisi kestämätön myös Itävallan EU-komissaarille Franz Fischlerille, jonka vastuulla ovat maatalous- ja kalastusasiat.
Jos EU:n maanantainen kannanotto ei ole vain tyhjä uhkaus, edessä on väistämättä suuren luokan poliittinen kriisi Euroopassa.
EU:n uhkauksen takaa löytyy epäilemättä jaloja vaikuttimia, mutta se panee miettimään myös sitä, missä määrin muut voivat puuttua yhden jäsenmaan demokraattiseen oikeuteen valita omat johtajansa. Tällainen puuttuminen yhden jäsenen poliittisiin oloihin on ollut aiemmin EU:ssa tabu.
Missä kulkee sekaantumisen raja, ja mikä maa joutuu seuraavaksi mustalle listalle?
Toisin kuin Itävalta, monet maat ovat pitäneet huolta siitä, etteivät ääriainekset ole saaneet otetta vallan kahvasta.
Niinpä Italian ja Ranskan vaalijärjestelmät estivät kommunistien valtaanpääsyn sodanjälkeisenä aikana siitä huolimatta, että puolueilla oli runsaasti kannattajia. Sama koskee tänä päivänä Jean-Marie Le Penin Kansallista rintamaa.
Laajentumista ei vaaranneta
Haiderin nostattamaa pelkoa voidaan pitää perusteltuna - onhan hän todistettavasti kiittänyt Hitlerin työllisyyspolitiikkaa, puhunut lämpimästi SS-joukoista ja luonnehtinut natsien keskitysleirejä "rangaistusleireiksi".
Tähdellisempää lienee kuitenkin se, että hän on luvannut tehdä kaikkensa estääkseen EU:n laajentumisen. Maantieteellisesti Itävalta on unionin jäseniksi haluavien maiden "piirittämä", ja monet itävaltalaiset suhtautuvat torjuvasti ajatukseen rajojen avaamisesta itään.
Haider on sanonut laajentumista sodanjulistukseksi Itävallan työläisiä vastaan. Nämä eivät hänen mukaansa pystyisi kilpailemaan naapurimaiden halvan työvoiman kanssa.
EU:n pyrkimystä vaalia demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia voidaankin pitää kädenojennuksena kuudelle ehdokasmaalle, joiden kanssa unioni aloittaa neuvottelut aivan lähitulevaisuudessa.
Laajentuminen on EU:n suurin poliittinen projekti - monenlaisista epäilyistä ja esteistä huolimatta - eikä yhden oikeistopuolueen voida sallia ajavan tätä hanketta karille.
STT-MH
4.2.2000
