Suomi mukaan rahoittamaan kehittyvien maiden ympäristöhankkeita
Hiilipäästökiintiöistä kauppatavaraa
Suomi on yhtenä ensimmäisistä maista liittynyt kansainväliseen hiilirahastoon, joka rahoittaa ns. kasvihuonekaasuja vähentäviä hankkeita kehitysmaissa ja mm. Itä-Euroopan siirtymätalouksissa.
Rahoittajamaat ja -yritykset
voivat laskea päästövähennykset hyväkseen
täyttäessään kansainvälisen ilmastosopimuksen
velvoitteita.
Maailmanpankin uusi PCF-rahasto on ensimmäinen
laatuaan. Siihen ovat tähän mennessä liittyneet
myös Ruotsi, Norja ja Hollanti, joukko japanilaisia
yhtiöitä sekä belgialainen sähköyhtiö Electrabel.
Tarkoituksena on rahoittaa 10-15 hanketta, joissa
pyritään hankkimaan mahdollisimman
monipuolista kokemusta päästöjen
vähentämisestä.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston mukaan
Suomi on varannut rahastoa varten 55 miljoonaa
markkaa vuosina 2000-2012. Rahaston koko
pääomaksi on suunniteltu 60-150 miljoonaa
dollaria eli 360-900 miljoonaa markkaa. Tästä
puolet on tarkoitus kerätä jäsenvaltiolta ja puolet
yrityksiltä.
Päästökiintiöille tulossa "markkinat"
Rahaston avulla Maailmanpankki toimii välittäjänä
syntymässä olevilla "päästömarkkinoilla", joilla
haetaan hintaa jokaiselle vältetylle
hiilipäästötonnille.
Teollisuusmaille toiminta kannattaa, koska niiden
on halvempi auttaa hiilidioksidipäästöjen
vähentämistä kehittyvissä maissa kuin leikata
omia päästöjään. Kehitysmaat saavat käyttöönsä
nykyaikaista energiateknologiaa.
Maailmanpankin tiedotteen mukaan jokainen
teollisuusmaissa säästetty hiilipäästötonni
maksaa yli 300 markkaa, kun taas kehittyvissä
maissa tonni hiiltä saadaan pois taivaalta 30-90
markalla.
PCF-rahaston johtaja Ken Newcombe
arvioi, että rahaston välittämissä hankkeissa
hiilitonnin hinnaksi muodostuu noin 120 markkaa.
Näin laskettuna tonni hiilidioksidikaasua olisi
arvoltaan 30 markkaa.
STT-MH
4.2.2000
Kotimaa -sivulle
|