Lyhyt ajokielto ei vaikuta:
Nuoret autoilijat rikkovat helpommin liikennesääntöjä
Nuoret kuljettajat suhtautuvat liikennerikkomuksiin huolettomammin kuin muut autoilijat. Yli puolet nuorista miehistä ajaa usein ylinopeutta. Nuoret perustelevat sääntöjen rikkomista sillä, että arvioivat tilanteen vaarattomaksi.Silti toistuvasti sääntöjä rikkoville on sattunut kolminkertaisesti liikennevahinkoja, todetaan liikenneministeriön tutkimuksessa.
Moniosaisessa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten liikennerikkomuksia ja tietämystä seuraamuksista vuosina 1996-1998. Nuorille ja keski-ikäisille autoilijoille tehtyihin postikyselyihin vastasi yli 4500 kuljettajaa. Tutkimuksen toisessa osassa seurattiin nuorten puhutteluja poliisin luona.
Postikyselyjen vastaajat pitivät yksimielisesti rattijuopumusta erittäin vakavana rikkomuksena. Humalassa, ilman ajokorttia tai päin punaista liikennevaloa ei juuri ajeta.
Keski-ikäiset autoilijat eivät myöskään hurjastele, ohita keltaisen viivan kohdalla tai roiku edellä ajavan perässä. Sen sijaan alle 15 km/h-ylinopeuteen mieskuljettajat suhtautuvat lievemmin.
Keski-ikäisistä miehistä kolmannes ajaa usein alle 15 km/h-ylinopeutta. Lisäksi lähes joka kymmenes mies ajaa melko usein ilman turvavyötä.
Nuorista mieskuljettajista yli puolet kertoi ajavansa usein ylinopeutta. Nuoret miehet pitivät muutenkin valtaosaa rikkomuksista vähemmän vakavina kuin keski-ikäiset.
Nuoret olivat muita useammin ajaneet suurta ylinopeutta, liian lähellä edellä ajavaa tai ilman turvavyötä. Tilastot osoittavat, että useista rikkomuksista kiinnijääneille nuorille oli sattunut kolminkertaisesti liikennevahinkoja.
Autoilijat sanoivat ajavansa suurta ylinopeutta pääasiassa siksi, että he pitävät sitä kyseisessä tilanteessa vaarattomana. Nuorten ylinopeuksia edistävät myös voimakkaat tunnetilat.
Päin punaisia ajaminen johtuu vain jossain määrin kiireestä. Yhtä lailla syynä voi olla tarkkaamattomuus tai tilanteen vaarattomana pitäminen.
Naiset suhtautuvat vakavasti riskeihin
Kuljettajien mukaan päin punaista ajamista estää eniten ymmärrys onnettomuusriskistä ja halu noudattaa liikennesääntöjä. Ylinopeuden ajamista estää myös pelko kiinnijäämisestä ja rangaistusten ankaruus. Erityisesti nuorilla miehillä kiinnijäämisriski on tärkein syy nopeusrajoitusten noudattamiseen, halu noudattaa sääntöjä taas vähäisin.
Täysin päinvastoin ajattelevat keski-ikäiset naiset, joiden ajotyyliä ohjaa nimenomaan sisäistetty halu noudattaa liikennesääntöjä.
Naiskuljettajat pitävät liikennerikkomusten tekemistä yleensä ottaen vakavampana kuin miehet. Naisautoilijoista viidennes ajaa usein ylinopeutta.
Naiset jättävät ajamatta suurta ylinopeutta nimenomaan onnettomuusriskin takia, eivätkä niinkään kiinnijäämisen pelosta. Tämä vastaa tilastotietoja, joiden mukaan liikennevahinkoon joutuneista 85 prosenttia on miehiä.
Kaikki ikäryhmät tunsivat huonosti vuonna 1996 käyttöönotetun liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmän. Vasta ajokortin saaneet tiesivät seuraamuksista hieman enemmän, ja heidän rikkomuksensa ovatkin vähentyneet.
Seuraamukset kuviteltiin kuitenkin huomattavasti ankarammiksi. Kuljettajat arvelivat, että toistuvista liikennerikkomuksista saa 11-17 viikon ajokiellon, kun tosiasiassa ajokielto on yleensä pari viikkoa.
Kyselyn perusteella kuljettajat sietäisivät huomattavasti nykyistä pidempiä ajokieltoja. Vastaajien enemmistön mielestä useamman kuukauden ajokielto on sopivan ankara.
Postikysely tehtiin 18-20-vuotiaille ja 35-45-vuotiaille autoilijoille vuonna 1996. Seuraavana vuonna kysely uusittiin. Tuloksissa ei ollut suuria eroja.
Nykyinen ajokielto liian lyhyt
Liikennerikkomuksia tehneiden nuorten miesten mielestä parin viikon ajokielto tuntuu lyhyeltä.
Näin todetaan liikenneministeriön toisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin paljon ajavien nuorten miesten puhutteluja poliisin luona.
Puhuttelussa toistuviin liikennerikkomuksiin syyllistyneelle määrätään yleensä määräaikainen ajokielto. Nuoret kuljettajat odottivat keskimäärin pidempiä ajokieltoja ja olivat helpottuneita kun taukoa oli pidettävä vain 2-3 viikkoa.
Tutkimukseen sisältyi kokeilu, jossa kuljettajille annettiin ennakkotehtävä ennen puhuttelua. Kuljettajien oli arvioitava omaa ajotyyliään ja syitä rikkomuksiin. Ne nuoret kuljettajat, joiden kanssa poliisi keskusteli vastauksista, olivat tyytyväisempiä puhutteluun.
Puhuttelu koettiin tällöin henkilökohtaisemmaksi. Vähiten ajatuksia herättävä taas oli perinteinen yksisuuntainen varoituspuhe.
Tutkimus suosittelee puhuttelun kehittämistä kuljettajan itsearviointia tukevaksi. Kuljettajan ensimmäisen puhuttelun tulisi olla niin tehokas, että se katkaisisi nuoren liikennerikkomusten sarjan.
Nykyinen liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmä otettiin käyttöön neljä vuotta sitten. Sen mukaisesti kuljettaja saa muistutuskirjeen ensimmäisen liikennerikkomuksensa jälkeen. Jos kuljettaja tekee lisää rikkomuksia, poliisi kutsuu hänet puhutteluun. Puhuttelu pidetään, jos kuljettajalle kertyy vähintään kaksi liikennerikkomusta vuoden aikana tai kolme rikkomusta kahden vuoden aikana.
Vuonna 1999 ajokieltoon määrättiin 11 500 kuljettajaa.
VT
4.2.2000
