Yhdysvalloissa pörssi hyvinvoinnin kulmakivi
Suomi ei ole osakeomistajien yhteiskunta
Talouselämän vaikuttajat ovat patistelleet suomalaisia sijoittamaan rahojaan ahkerammin osakemarkkinoille.Viesti tuntuu menevän perille, sillä pankkitalletusten suhteellinen osuus kansalaisten säästöistä pienenee jatkuvasti samalla kun osakkeiden ja sijoitusrahastojen suosio kasvaa.
- Yhä useammat suomalaiset ovat oppineet hakemaan säästöilleen tuottavampia vaihtoehtoja kuin matalakorkoiset pankkitalletukset, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine kertoo.
Suomesta ei kuitenkaan ole vielä kehittynyt osakeomistajien yhteiskuntaa, jos mittapuuna käytetään Yhdysvaltoja tai Ruotsia. Näissä maissa kansankapitalismi on juurtunut syvälle.
Noin puolet amerikkalaisista ja ruotsalaisista on mukana osakemarkkinoilla, kun Suomessa arvo-osuusjärjestelmään kirjattuja omistajia on alle 800 000.
Viime vuonna suomalaisten rahoitusvaroista yli puolet makasi niukan tuoton antavissa pankkitalletuksissa. Sitä vastoin Ruotsissa pankkitalletusten osuus jäi viidenneksen tuntumaan. Osakkeet ja sijoitusrahastot muodostivat suomalaisten rahoitusvaroista runsaan kolmanneksen, Ruotsissa lähes puolet.
Yhdysvaltain keskuspankin tuoreen selvityksen mukaan amerikkalaiset sijoittavat rahojaan pörssiin ennätyksellisen vilkkaasti. Selvityksessä todetaankin, että amerikkalaisten aineellinen hyvinvointi on sidottu osakekurssien kehitykseen kiinteämmin kuin koskaan aiemmin.
Pörssihuumalla myös varjopuolia
Historiallinen tarkastelu osoittaa, että osakemarkkinat ovat antaneet ajan mittaan muhkeamman tuoton kuin pankkitalletukset.
Niinpä pörssimaailmaan paremmin kotiutuneet ruotsalaiset ovat suomalaisia huomattavasti varakkaampia. Viime kesäkuussa ruotsalaisten rahoitusvarat olivat 1 680 miljardia markkaa eli lähes nelinkertaiset suomalaisten 469 miljardiin markkaan verrattuna.
Pörssisäätiön Sirkka-Liisa Roine muistuttaa, että länsinaapurissa 1970-luvulla omaksuttu allemanssparande, tavallisten kansalaisten säästöjärjestelmä, opetti ruotsalaiset pistämään rahojaan sijoitusrahastoihin säännöllisesti. Järjestelmä perustui alun perin veroetuun, joka sittemmin on poistunut.
Suomessa kansankapitalismia on yritetty edistää lähinnä valistustyön avulla, koska nuivan osakesäästämisen ydinongelmana on pidetty tiedon puutetta. Aktiivisimmat kansankapitalismin puolestapuhujat ovat kaivanneet säästämisen perusteita osaksi normaalia kouluopetusta.
Talousneuvoston pääsihteeri Seppo Leppänen kuitenkin mieluummin viilentäisi liiallista pörssihuumaa kuin yllyttäisi ihmisiä lähtemään suinpäin osakemarkkinoille.
- Mielestäni pitäisi tuoda enemmän esiin pörssiin liittyviä riskejä. Osakekursseissa on juuri nyt aika lailla spekulatiivisia elementtejä, eivätkä ne välttämättä heijasta yritysten todellisia kasvumahdollisuuksia, Leppänen varoittelee.
Tosin hän myöntää, että kansalaisten säästämisen edistäminen on tärkeä päämäärä väestön ikääntyessä. Jos jokainen varautuu omakohtaisesti eläkepäiviensä varalle, julkinen sektori selviää vähemmin rasituksin.
Yhdysvallat heiluttaa muuta maailmaa
Yhdysvallat nykytilassaan lienee paras esimerkki niistä vaaroista, joihin tolkuton pörssihuuma voi johtaa. Osakekurssien hulppea nousu on luonut amerikkalaisille rikastumisen illuusion.
Kansalaiset ovat eläneet jo pitkään yli varojensa, ja Yhdysvallat on kansantaloutena korviaan myöten velkaantunut.
Tällaisessa tilanteessa pörssin tuntuva notkahtaminen lamaannuttaisi yksityisen kulutuksen, rokottaisi yritysten voittoja ja sysäisi talouden taantumaan.
Ja koska Yhdysvallat on ollut viime vuodet maailmantalouden kasvuveturi, amerikkalaisen pörssihuuman onneton loppu synkentäisi näkymiä myös Suomessa ja Euroopassa.
- Yhdysvalloissa riskit ovat tavattoman suuret. Ei voida tietenkään sanoa, koska siellä rysähtää, ensi kuussa vai ensi vuonna, mutta pitemmän päälle tilanne on kestämätön, Seppo Leppänen huomauttaa.
Suomessa 1980-luvun hullujen vuosien nolo tilinpäätös on vielä hyvin muistissa. Niinpä suomalaisten vilkastuva osakesijoittaminen lepää ainakin toistaiseksi tukevalla pohjalla. Pörssiin sijoitetaan nyt omasta pussista, ei lainarahalla.
Sirkka-Liisa Roine huomauttaa lisäksi, että amerikkalaisille osakesijoitukset muodostavat merkittävän osan eläkevuosien tulopaketista, koska Yhdysvaltain sosiaaliturvajärjestelmä ei ole samaa tasoa kuin Suomessa.
- Suomessa osakkeet tulevat kaiken muun päälle. Yhdysvalloissa koko eläke saattaa olla kiinni siitä, kuinka pörssi kehittyy, Roine tähdentää.
STT-MH
4.2.2000
