Yksityisyys vaihdettu yksilölliseen palveluun

Kansalainen on sähköisten rekisterien tehokkaassa valvonnassa

Katulampun varteen kiinnitetty videokamera on valvontaa kaikkein ilmeisimmillään. Enemmän valvonta perustuu kuitenkin niihin lukemattomiin sähköisiin rekistereihin, joihin on tallennettu valtavasti tietoa jokaisesta suomalaisesta.

Lisäksi ihminen jättää itsestään jatkuvasti sähköisiä jälkiä käyttäessään luotto- tai asiakaskortteja ja matkaviestimiä tai asioidessaan tietoverkossa. Näitä jälkiä voidaan seurata. Ja niitä myös seurataan. Suomi onkin edelläkävijämaa, mitä tulee kansalaisten sähköiseen valvontaan.

Valvonnan väistämätön seuraus on yksityisyyden kaventuminen ja lopulta sen katoaminen kokonaan. Kaikesta huolimatta yleinen mielipide ei juuri ole reagoinut asiaan.

- Kun valvonnan vastapainona tulee konkreettisia hyötyjä, kuten turvallisempia katuja sekä parempia ja nopeampia palveluja, niin ihmisille merkitsevät enemmän nämä hyödyt kuin tällainen aika abstrakti yksityisyys, sanoo ylitarkastaja Risto Heinonen tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Heinosen ja lainsäädäntöneuvos Ilari Hannulan kirja Valvonta tietoyhteiskunnassa on tuore esitys yksityisyyden viime vaiheista.

Sähköinen minä korvaa asiakkaan

Virastot ja yritykset tekevät asiakkaita koskevia päätöksiä yhä enemmän yhdistelemällä eri tietokannoista löytyviä tietoja. Tällä tavoin ihmisestä muodostettu sähköinen minä, tietoimago, korvaa suoran kanssakäymisen asiakkaan kanssa.

Synkimmän ennusteen mukaan ihmiset on pian hätistelty pois virastoista ja pankeista. Kiinnostavaa on enää asiakkaan tietoimago.

- Tietoimago on kuitenkin vain heijastus ihmisestä eli se on aina enemmän tai vähemmän väärä. Sitä paitsi ihmisellä itsellään ei yleensä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa sen muodostumiseen, Heinonen muistuttaa.

Eri tahot tekevät näitä tietoimagoja eri tarkoituksiin. Etsiessään potentiaalisista rikoksen tekijää poliisi voi käyttää esimerkiksi rikos-, aselupa- ja ajoneuvorekisteriä.

Yritykset taas ovat kiinnostuneita henkilöstä kuluttajana, hänen varallisuudestaan, luottotiedoista, kulutustottumuksista sekä muista mieltymyksistä. Hyvät asiakkaat halutaan jo etukäteen erotella huonoista.

Kauppias rekisteröi ja analysoi tarkasti asiakkaan ostokset. Ostoshistorian avulla hän tietää, mikä on kanta-asiakkaan lempiolut ja minkä painon tämä antaa henkilökohtaiselle hygienialle.

Työnantaja tarkkailee

Työpaikoilla valvonta keskittyy yhä enemmän työntekijään eikä niinkään työntekoon tai työn tulokseen. Kulunvalvonnan ja puhelinliikenteen tarkkailun jatkeeksi on tullut työntekijän päätetyöskentelyn seuraaminen.

Nykyään esimies voi suoraan omalta päätteeltään seurata, mitä työntekijän näytöllä tapahtuu tai mitä tämä on tallettanut työasemaansa. Järjestelmä kertoo myös, kuinka monta näppäinlyöntiä työntekijä tekee tunnissa.

Henkilökohtainen sähköpostikaan ei ole turvassa uteliailta. Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan kolmannes sikäläisistä työnantajista seuraa työntekijänsä sähköpostin käyttöä.

Huumetestien lisäksi työpaikoilla saatetaan lähitulevaisuudessa tehdä geenitestejä, joilla esimerkiksi perinnöllisiä sairauksia kantavat työnhakijat voidaan karsia jo haastatteluvaiheessa.

Kotini on vankilani

Ihmisen henkilökohtaisten tietojen keräämistä perustellaan usein rikollisuuden ja väärinkäytösten torjunnalla sekä paremmilla palveluilla.

- Vaikka monet hankkeet tehdään ihan muuhun tarkoitukseen, niitä käytetään tehokkaasti myös valvontaan. Ei jostakin kaupunkikortista kerrota, että se olisi valvontajärjestelmä, vaan että sillä parannetaan palveluita, Heinonen sanoo.

Kaupunkikorttiin voidaan yhdistää vaikkapa kirjasto- ja joukkoliikennepalvelut sekä uimahalliliput ja lounassetelit. Tällaisia älykortteja on kokeilukäytössä jo kymmenissä kunnissa.

Valvonnan tehostuessa useimmat haluavat kuitenkin uskoa, että oma koti säilyy paikkana, jossa yksityisyys on koskematon. Raja on kuitenkin murtumassa.

Poliisi sai 90-luvulla lisää valtuuksia, jotka antoivat sille oikeuden mm. puhelimen kuunteluun ja asunnon tarkkailuun vakavien rikosten selvittämisessä.

Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on lakiehdotus, jonka mukaan poliisi voisi ulottaa tarkkailun kotirauhan piirissä olevaan henkilöön myös rikoksen ehkäisemiseksi ennalta.

Yksityisyydestä kauppatavaraa

Pian koteihin ilmestyvät myös digitaaliset televisiot, jotka välittävät tietoa kahteen suuntaan, siis myös katsojalta ohjelman lähettäjälle.

- Kaikesta kommunikoinnista, joka rakentuu digitaaliselle tietojenkäsittelylle, tulee helpommin seurattavaa, Heinonen muistuttaa.

Kehityksen suunta on selvä. Tietoja kerätään yhä enemmän, ne ovat yhä useammin digitaalisessa muodossa ja niitä on yhä helpompi analysoida.

Myös uusi viestintätekniikka helpottaa ihmisten reaaliaikaista tarkkailemista.
- Kaikkine kannettavine viestintälaitteineen ihminen on helposti seurattava liikkuva etäispääte, Heinonen tiivistää.

Asiantuntijoiden mukaan yksityisyyttä suojaava lainsäädäntö, joka muutenkin laahaa ajastaan jäljessä, on tietoverkkojen maailmassa lähinnä enää ontto vitsi.

Kirjan tekijöiden antama ennuste on huono. Yksityisyydestä tulee kaupallinen tuote, jota ostetaan ja myydään. Siitä tulee harvojen etuoikeutettujen ylellisyystavaraa.

Valvonta tietoyhteiskunnassa -kirjan on kustantanut Oy Edita Ab.

STT-MH
4.2.2000

Kotimaa -sivulle