Afganistan - monien kansallisuuksien maa
Afganistan on monien kansallisuuksien ja kielten maa, joka on historiansa aikana joutunut yhtä hyvin Aleksanteri Suuren kuin Tshingis kaanin ja näiden myöhempien seuraajienkin valloittamaksi.
Asukkaita tässä mm. Pakistanin ja Iranin rajanaapurina
olevassa maassa on noin 25 miljoonaa. Suurimmat
väestöryhmät ovat afgaanit (pataanit), joita on 28 prosenttia
ja tadzhikit, 25 prosenttia. Kieliä ja murteita arvioidaan olevan
50. Islaminuskoisia väestöstä on 99 prosenttia.
Afganistan itsenäistyi 1919 oltuaan edellisen vuosisadan
enemmän tai vähemmän brittien vallassa. Vuonna 1979 valtaan
nousi Babrak Karmal, jonka tueksi Neuvostoliitto lähetti
joukkoja maahan. Yli viisi miljoonaa afgaania pakeni Iraniin ja
Pakistaniin.
Yhdysvallat tuki Karmalin hallitusta vastaan taistelevia sissejä.
Sissisota johti neuvostojoukkojen vetäytymiseen maasta 1989.
Neuvostoliitto lopetti tukensa Afganistanin uudelle johtajalle
Najibullahille 1991, mikä johti tämän kukistumiseen.
Najibullahin kukistaneet ryhmät aloittivat puolestaan
keskinäisen valtataistelun. Monien vaiheiden jälkeen
vallanpitäjäksi Afganistanissa on noussut Taleban-liike.
Taleban syntyi pakistanilaisissa Koraani-kouluissa
Taleban syntyi pakistanilaisissa Koraani-kouluissa, ja se vannoi
tekevänsä Afganistanista maailman puhdasoppisimman
islamilaisen valtion. Muualla maailmassa talebanien ajama
naisten syrjäyttäminen julkisesta elämästä samoin kuin
esimerkiksi aviorikkojien kivittäminen ja varkaiden käsien
katkaiseminen ovat herättäneet laajaa vastarintaa.
Taleban pitää nykyisin vallassaan 90:tä prosenttia
Afganistanista. Vain maan pohjoisosissa käyvät talebanien
hallintoa vastustavat ryhmät sotaa talebaneja vastaan.
YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi viimeksi huhtikuussa
Afganistania lisäpakotteilla, jos Afganistan ei luovuta Osama bin Ladenia, jota Yhdysvallat syyttää pommi-iskuista
amerikkalaisia suurlähetystöjä vastaan Keniassa ja Tansaniassa
1998.
Kanadan ulkoministeri Lloyd Axworthy sanoi
turvallisuusneuvostossa Talebania "rikollisjoukkioksi", joka on
sallinut Afganistanin nousun maailman suurimmaksi huumeiden
viejäksi.
Suomalaisparlamentaarikot vierailivat Afganistanissa
YK:n olisi katsottava itseään peiliin Afganistanin tilanteessa.
Erityisesti tämä vaatimus koskee turvallisuusneuvostoa, jonka
eräät jäsenmaat myyvät aseita Afganistaniin samaan aikaan
kun ne ovat julistaneet Afganistanin saartoon ja rajoittavat
humanitaarisen avun saapumista Afganistaniin.
Tällaisen viestin välitti Afganistanista palannut
kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.). Tiusanen sekä neljä
eduskunnan ihmisoikeusryhmän edustajaa - Riitta Prusti (sd.),
Irina Krohn (vihr.), Paula Kokkonen (kok.) ja Leena Rauhala
(krist.) - olivat huhtikuun lopulla kaksipäiväisellä
tutustumismatkalla Afganistanissa.
Kansanedustajat olivat oma-aloitteisesti lähteneet matkalle,
jonka tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa Afganistanin
ihmisoikeustilanteesta, erityisesti naisten ja lasten kannalta,
samoin kuin perehtyä Suomen avustuskohteisiin Afganistanissa.
YK:lle ja sen turvallisuusneuvostolle osoitettu moiteviesti oli
Tiusasen mukaan lähtöisin Afganistanissa työskenteleviltä YK:n
virkamiehiltä. Afganistaniin aseita myyvät
turvallisuusneuvoston jäsenmaat Tiusanen tarkensi
Yhdysvalloiksi ja Venäjäksi.
Venäjän halutaan luovuttavan miinakartat
Venäjälle oli viesti myös kansanedustaja Kokkosella.
- Vetoaisin
kansainväliseen yhteisöön ja erityisesti venäläisiin - meille
esitettiin tieto että venäläisillä on miinakartat heidän aikoinaan
miinoittamistaan alueista. Jos näin on, olisi valtava
kansainvälinen näyttö ja hyväntahdon ele, jos venäläiset
voisivat luovuttaa nämä kartat, Kokkonen sanoi.
Kokkonen ja Tiusanen, lääkäreitä molemmat, kävivät
tutustumassa myös sairaalaan, jossa miinojen silpomia ihmisiä
hoidettiin. He näkivät sairaalassa mm. äidin ja lapsen, jotka
olivat molemmat vammautuneet pahasti samasta miinasta.
- Onhan se aivan kammottavaa, että ihmisiä vammautuu
miinoihin, Kokkonen huomautti.
- Lapsethan juoksevat joka
paikkaan, vaikka heitä kuinka varoitettaisiin. Kuvaavaa on, että miinojen raivausprojekti on suurin
yksittäinen työllistäjä siinä maassa, Kokkonen kertoi.
Ennakkokuvaa monisärmäisempi todellisuus
Ihmisoikeusryhmän kansanedustajat arvioivat, että naisten
todellisuus on Afganistanissa monisärmäisempi kuin läntisissä
tiedotusvälineissä on esitetty.
Tiedotusvälineissä on annettu se kuva, että esimerkiksi
yhteisopetusta tytöille ja pojille ei ole. Kansanedustajat
kertoivat kuitenkin vierailleensa koululuokassa, missä
naisopettaja opetti sekä tyttöjä että poikia.
Myös sairaalassa,
jossa Kokkonen ja Tiusanen vierailivat, oli naislääkäreitä, jotka
tekivät esimerkiksi leikkauksia yhdessä mieskollegojensa
kanssa.
Kenties ankeimmassa asemassa Afganistanissa ovat
suomalaisryhmän mukaan kaupunkien koulutetut naiset, joiden
työmahdollisuudet ovat erittäin rajoitetut. Sen sijaan
maaseudulla ei naisten asema ole paljoakaan muuttunut
viimeiseen sataan vuoteen.
Irina Krohnin mukaan ydinkysymys on, miten ulkomaailma voi
vaikuttaa Afganistaniin.
- Pitäisikö maa eristää ja toivoa, että
se jotenkin itse tekisi aikahypyn 1600-luvulta tälle
vuosikymmenelle. Vai pitäisikö sietää monia karmeitakin asioita
ja silti pysyä vuorovaikutuksessa.
Itselleen Krohn sanoi
vahvistuneen selvästi, että on valittava vuorovaikutuksen tie.
Krohn muistutti myös, että Afganistan on maailman suurin
huumeiden tuottaja, josta on peräisin 70 prosenttia maailman
heroiinista.
- Raflaavasti voisi sanoa, että länsimaiden narkkarit
rahoittavat Afganistanin sotaa, jonka voitot menevät
aseteollisuudelle.
STT-IKK
5.5.2000
Ulkomaat -sivulle
|