Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Afganistan - monien kansallisuuksien maa



Afganistan on monien kansallisuuksien ja kielten maa, joka on historiansa aikana joutunut yhtä hyvin Aleksanteri Suuren kuin Tshingis kaanin ja näiden myöhempien seuraajienkin valloittamaksi.


Asukkaita tässä mm. Pakistanin ja Iranin rajanaapurina olevassa maassa on noin 25 miljoonaa. Suurimmat väestöryhmät ovat afgaanit (pataanit), joita on 28 prosenttia ja tadzhikit, 25 prosenttia. Kieliä ja murteita arvioidaan olevan 50. Islaminuskoisia väestöstä on 99 prosenttia.

Afganistan itsenäistyi 1919 oltuaan edellisen vuosisadan enemmän tai vähemmän brittien vallassa. Vuonna 1979 valtaan nousi Babrak Karmal, jonka tueksi Neuvostoliitto lähetti joukkoja maahan. Yli viisi miljoonaa afgaania pakeni Iraniin ja Pakistaniin.

Yhdysvallat tuki Karmalin hallitusta vastaan taistelevia sissejä. Sissisota johti neuvostojoukkojen vetäytymiseen maasta 1989.

Neuvostoliitto lopetti tukensa Afganistanin uudelle johtajalle Najibullahille 1991, mikä johti tämän kukistumiseen.

Najibullahin kukistaneet ryhmät aloittivat puolestaan keskinäisen valtataistelun. Monien vaiheiden jälkeen vallanpitäjäksi Afganistanissa on noussut Taleban-liike.


Taleban syntyi pakistanilaisissa Koraani-kouluissa

Taleban syntyi pakistanilaisissa Koraani-kouluissa, ja se vannoi tekevänsä Afganistanista maailman puhdasoppisimman islamilaisen valtion. Muualla maailmassa talebanien ajama naisten syrjäyttäminen julkisesta elämästä samoin kuin esimerkiksi aviorikkojien kivittäminen ja varkaiden käsien katkaiseminen ovat herättäneet laajaa vastarintaa.

Taleban pitää nykyisin vallassaan 90:tä prosenttia Afganistanista. Vain maan pohjoisosissa käyvät talebanien hallintoa vastustavat ryhmät sotaa talebaneja vastaan.

YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi viimeksi huhtikuussa Afganistania lisäpakotteilla, jos Afganistan ei luovuta Osama bin Ladenia, jota Yhdysvallat syyttää pommi-iskuista amerikkalaisia suurlähetystöjä vastaan Keniassa ja Tansaniassa 1998.

Kanadan ulkoministeri Lloyd Axworthy sanoi turvallisuusneuvostossa Talebania "rikollisjoukkioksi", joka on sallinut Afganistanin nousun maailman suurimmaksi huumeiden viejäksi.


Suomalaisparlamentaarikot vierailivat Afganistanissa

YK:n olisi katsottava itseään peiliin Afganistanin tilanteessa. Erityisesti tämä vaatimus koskee turvallisuusneuvostoa, jonka eräät jäsenmaat myyvät aseita Afganistaniin samaan aikaan kun ne ovat julistaneet Afganistanin saartoon ja rajoittavat humanitaarisen avun saapumista Afganistaniin.

Tällaisen viestin välitti Afganistanista palannut kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.). Tiusanen sekä neljä eduskunnan ihmisoikeusryhmän edustajaa - Riitta Prusti (sd.), Irina Krohn (vihr.), Paula Kokkonen (kok.) ja Leena Rauhala (krist.) - olivat huhtikuun lopulla kaksipäiväisellä tutustumismatkalla Afganistanissa.

Kansanedustajat olivat oma-aloitteisesti lähteneet matkalle, jonka tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa Afganistanin ihmisoikeustilanteesta, erityisesti naisten ja lasten kannalta, samoin kuin perehtyä Suomen avustuskohteisiin Afganistanissa.

YK:lle ja sen turvallisuusneuvostolle osoitettu moiteviesti oli Tiusasen mukaan lähtöisin Afganistanissa työskenteleviltä YK:n virkamiehiltä. Afganistaniin aseita myyvät turvallisuusneuvoston jäsenmaat Tiusanen tarkensi Yhdysvalloiksi ja Venäjäksi.


Venäjän halutaan luovuttavan miinakartat

Venäjälle oli viesti myös kansanedustaja Kokkosella.

- Vetoaisin kansainväliseen yhteisöön ja erityisesti venäläisiin - meille esitettiin tieto että venäläisillä on miinakartat heidän aikoinaan miinoittamistaan alueista. Jos näin on, olisi valtava kansainvälinen näyttö ja hyväntahdon ele, jos venäläiset voisivat luovuttaa nämä kartat, Kokkonen sanoi.

Kokkonen ja Tiusanen, lääkäreitä molemmat, kävivät tutustumassa myös sairaalaan, jossa miinojen silpomia ihmisiä hoidettiin. He näkivät sairaalassa mm. äidin ja lapsen, jotka olivat molemmat vammautuneet pahasti samasta miinasta.

- Onhan se aivan kammottavaa, että ihmisiä vammautuu miinoihin, Kokkonen huomautti.

- Lapsethan juoksevat joka paikkaan, vaikka heitä kuinka varoitettaisiin. Kuvaavaa on, että miinojen raivausprojekti on suurin yksittäinen työllistäjä siinä maassa, Kokkonen kertoi.


Ennakkokuvaa monisärmäisempi todellisuus

Ihmisoikeusryhmän kansanedustajat arvioivat, että naisten todellisuus on Afganistanissa monisärmäisempi kuin läntisissä tiedotusvälineissä on esitetty.

Tiedotusvälineissä on annettu se kuva, että esimerkiksi yhteisopetusta tytöille ja pojille ei ole. Kansanedustajat kertoivat kuitenkin vierailleensa koululuokassa, missä naisopettaja opetti sekä tyttöjä että poikia.

Myös sairaalassa, jossa Kokkonen ja Tiusanen vierailivat, oli naislääkäreitä, jotka tekivät esimerkiksi leikkauksia yhdessä mieskollegojensa kanssa.

Kenties ankeimmassa asemassa Afganistanissa ovat suomalaisryhmän mukaan kaupunkien koulutetut naiset, joiden työmahdollisuudet ovat erittäin rajoitetut. Sen sijaan maaseudulla ei naisten asema ole paljoakaan muuttunut viimeiseen sataan vuoteen.

Irina Krohnin mukaan ydinkysymys on, miten ulkomaailma voi vaikuttaa Afganistaniin.

- Pitäisikö maa eristää ja toivoa, että se jotenkin itse tekisi aikahypyn 1600-luvulta tälle vuosikymmenelle. Vai pitäisikö sietää monia karmeitakin asioita ja silti pysyä vuorovaikutuksessa.

Itselleen Krohn sanoi vahvistuneen selvästi, että on valittava vuorovaikutuksen tie. Krohn muistutti myös, että Afganistan on maailman suurin huumeiden tuottaja, josta on peräisin 70 prosenttia maailman heroiinista.

- Raflaavasti voisi sanoa, että länsimaiden narkkarit rahoittavat Afganistanin sotaa, jonka voitot menevät aseteollisuudelle.

STT-IKK
5.5.2000


Ulkomaat -sivulle