Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomalainen luottaa yksinkertaiseen peruspyörään



Perinteinen peruspyörä on palannut suomalaisen keskivertopolkijan suosioon. Yhä useammat haluavat menopeliinsä vain muutaman vaihteen ja jalkajarrut.


Maastopyöräinnostus leveine ja nappulaisine renkaineen, suorine sarvineen ja lukuisine vaihteineen on sen sijaan ollutta ja mennyttä.

Nuorisollakin ovat mieltymykset viime vuosina jonkin verran muuttuneet. Kun ennen joka pikkupojalla piti olla pyörässään 24 vaihdetta, nyt seitsemän vaihdetta on useasti jo aivan riittävä määrä, polkupyöräteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Pohjonen tietää.

- Skeittaavat lökähousupojat ostavat vaihteettomia perinteisiä naistenpyöriä. He näyttävät lisäksi mieltyneen markkinoille uudelleen tulleeseen pelkistettyyn, yksinkertaiseen Jopo-pyörään, Pohjonen kertoo viimeisimmistä villityksistä.

Pohjonen on vankasti sitä mieltä, etteivät sen paremmin skeittilaudat kuin rullaluistimetkaan korvaa perinteistä polkupyörää. Eivätkä sitä tee myöskään mummojen ja pappojen suosimat potkukelkat tai potkupyörät.

- Ne ovat tulleet hyvänä lisänä pyörien rinnalle.

Pohjonen uskoo, että sähköavusteisten polkupyörien käyttö sen sijaan lisääntyy lähivuosina. Se on sopivin menopeli henkilölle, joka kaipaa keveämpää poljentaa.


Malleja jo joka makuun

Markkinoilta löytyy nykyään polkupyörämalli ja siihen soveltuvat renkaat joka lähtöön pyörän käyttötarkoituksen, värin tai vaikkapa ajajan pituuden suhteen. Pohjonen tietää, että Suomessa on myytävänä jopa liki 30 000 markkaa maksava erikoismalli, ja myös sille löytyy ostajakuntaa.

Suurin osa pyöräilijöistä tyytyy kuitenkin perusmalliin, jolla pääsee miellyttävästi kulkemaan suuntautuipa reitti sitten mukulakiviä, niittypolkua tai pyörätietä pitkin.

Täysin riisuttua mallia ei pyöränostajalle silti ole syytä tyrkyttää. Pohjosen mukaan kuluttaja haluaa pyöräänsä tietyt perusvarusteet, kuten lokasuojat, valot, lamput ja mahdollisesti myös etukorin.

Turhia vaihteita sen sijaan halutaan välttää. Tyypillinen pyöräilijä haluaa kulkupeliinsä yleensä muutaman vaihteen. Suomalainen ja pohjoismainen ilmiö on, että pyörässä on oltava jalkajarru.


Väripaletti melkoinen

Värillä ei ole muotimielessä ollut pyörämarkkinoilla väliä enää pariin vuoteen. Värisävyt kehittyvät uuden tekniikan ansiosta kaiken aikaa, ja samassakin mallissa värit voivat muuttua jopa kesken kauden.

- Voimakkaat ja kirkkaat värit ovat aika suosittuja edelleen. Esimerkiksi lila ja vihreä ovat olleet hyviä pyörävärejä vuosikaudet, Pohjonen sanoo.

Hän muistuttaa, että värien ollessa kyseessä maut vaihtelevat melkoisesti, Suomessa on todettu, että jopa maakunnittain. Ruotsalaiset taas suosivat mustia pyöriä.


Pyöräily on tekniikkalaji

Pohjonen arvioi Suomessa olevan yhteensä noin 3,5 miljoonaa pyörää. Pyörän selkään kivutaan jo pikkunaperosta alkaen.

- Melkein jokaiselta pyörä kotoa jostain löytyy.

Pyöräily on myös tekniikkalaji, jossa kukin on omaksunut omat tyylinsä. Kuka polkee eteenpäin kantapäillään, kuka päkiöillään, kuka taas istua könöttää satula alimmassa pykälässä polvet pyöränsarvia hipoen.

Ja miksi sitten miesten pyörien rungossa on tanko?

- Tämä asia on minuakin pohdituttanut, sillä se ei ole ollenkaan loogista. Havaittavissa on, että varsinkin iäkkäämmät miehet ostavat yhä useammin ns. naisten pyörän, Pohjonen tuumaa. Hänen mukaansa tangon käyttöön voi löytyä perusteet menneestä ajasta.

- Miehet on katsottu naisia painavammaksi. He ovat tarvinneet isomman pyörän, ja runko on voitu tehdä putken takia tukevammaksi, Pohjonen pohtii ja korostaa, että materiaalit ovat niin kehittyneet, että tällä ei enää nykyisin ole merkitystä tankojen käyttöön.

Pohjonen heittää "rohkeana oletuksena", että suuntausta vanhan sukupuolijaottelun hylkäämiseksi on jo näköpiirissä.

- Markkinoille on tullut nuorisolle ns. y-runkoisia pyöriä, jotka ovat kasvattaneet osuuttaan. Vaikka ne ovat ns. poikien pyöriä myös tytöt ostavat niitä, hän perustelee.


Pyöräkaupasta odotetaan viime vuosia vilkkaampaa

Polkupyöräkaupan uskotaan tänä vuonna vilkastuvan parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Kotimainen polkupyöräteollisuus toivoo, että myynti kohoaisi jopa 5-10 prosenttia viime vuoden liki 250 000 pyörän myyntimääristä.

Parhaimpina vuosina suomalaispyöriä on myyty reippaasti yli 300 000 kappaletta.

Jarkko Pohjonen näkee kasvuodotuksille monia perusteita. Yksi on se, että pyörien tuonti ulkomailta on kääntynyt viime vuodesta laskuun, mm. dollarin ja jenin kurssinousuista johtuen.

Myynnille antanee Pohjosen mukaan pontta myös se, että kuluttajilla alkaa vähitellen riittää ostovoimaa myös muuhun kuin kännyköiden hankkimiseen.

- Tähän asti polkupyöräinvestointeja on lykätty. Nyt ihmiset ovat havahtuneet siihen, että pitäähän pyöräkin joskus vaihtaa, Pohjonen tuumaa.

Hänen mukaansa pyöräilyn hyödyllisyyteen on herätty ja toisin kuin menneinä vuosina pyöräilystä näyttäisi tulleen eräänlainen muotijuttu.

Polkupyöräkaupan kannalta aivan vähäinen tekijä ei ole myöskään lämmin kevätsää, vaikka viime vuosina yhä useampi suomalainen onkin hypännyt pyöränsä selkään olipa vuodenaika mikä tahansa.

Kauppiaat hykertelevät, että kauppa on tänä keväänä päässyt vauhtiin parisen viikkoa normaalia aiemmin.

Suomen markkinoilla kuluttajien suosiota tavoittelee noin 60 eri pyörämerkkiä, mikä on valtava määrä näin pieneen mahan.

Kotimaisten pyörätehtaiden, Helkaman ja Tunturin, osuus Suomen polkupyörämyynnistä on noin puolet. Niiden lisäksi alalla toimii parisenkymmentä maahantuojaa.

STT-IKK
5.5.2000


Ajassa -sivulle