Suomalainen luottaa yksinkertaiseen peruspyörään
Perinteinen peruspyörä on palannut suomalaisen keskivertopolkijan suosioon. Yhä useammat haluavat menopeliinsä vain muutaman vaihteen ja jalkajarrut.
Maastopyöräinnostus leveine ja nappulaisine renkaineen,
suorine sarvineen ja lukuisine vaihteineen on sen sijaan ollutta
ja mennyttä.
Nuorisollakin ovat mieltymykset viime vuosina jonkin verran
muuttuneet. Kun ennen joka pikkupojalla piti olla pyörässään
24 vaihdetta, nyt seitsemän vaihdetta on useasti jo aivan
riittävä määrä, polkupyöräteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja,
Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Pohjonen tietää.
- Skeittaavat lökähousupojat ostavat vaihteettomia perinteisiä
naistenpyöriä. He näyttävät lisäksi mieltyneen markkinoille
uudelleen tulleeseen pelkistettyyn, yksinkertaiseen
Jopo-pyörään, Pohjonen kertoo viimeisimmistä villityksistä.
Pohjonen on vankasti sitä mieltä, etteivät sen paremmin
skeittilaudat kuin rullaluistimetkaan korvaa perinteistä
polkupyörää. Eivätkä sitä tee myöskään mummojen ja pappojen
suosimat potkukelkat tai potkupyörät.
- Ne ovat tulleet hyvänä lisänä pyörien rinnalle.
Pohjonen uskoo, että sähköavusteisten polkupyörien käyttö
sen sijaan lisääntyy lähivuosina. Se on sopivin menopeli
henkilölle, joka kaipaa keveämpää poljentaa.
Malleja jo joka makuun
Markkinoilta löytyy nykyään polkupyörämalli ja siihen
soveltuvat renkaat joka lähtöön pyörän käyttötarkoituksen,
värin tai vaikkapa ajajan pituuden suhteen. Pohjonen tietää,
että Suomessa on myytävänä jopa liki 30 000 markkaa
maksava erikoismalli, ja myös sille löytyy ostajakuntaa.
Suurin osa pyöräilijöistä tyytyy kuitenkin perusmalliin, jolla
pääsee miellyttävästi kulkemaan suuntautuipa reitti sitten
mukulakiviä, niittypolkua tai pyörätietä pitkin.
Täysin riisuttua mallia ei pyöränostajalle silti ole syytä
tyrkyttää. Pohjosen mukaan kuluttaja haluaa pyöräänsä tietyt
perusvarusteet, kuten lokasuojat, valot, lamput ja
mahdollisesti myös etukorin.
Turhia vaihteita sen sijaan halutaan välttää. Tyypillinen
pyöräilijä haluaa kulkupeliinsä yleensä muutaman vaihteen.
Suomalainen ja pohjoismainen ilmiö on, että pyörässä on oltava
jalkajarru.
Väripaletti melkoinen
Värillä ei ole muotimielessä ollut pyörämarkkinoilla väliä enää
pariin vuoteen. Värisävyt kehittyvät uuden tekniikan ansiosta
kaiken aikaa, ja samassakin mallissa värit voivat muuttua jopa
kesken kauden.
- Voimakkaat ja kirkkaat värit ovat aika suosittuja edelleen.
Esimerkiksi lila ja vihreä ovat olleet hyviä pyörävärejä
vuosikaudet, Pohjonen sanoo.
Hän muistuttaa, että värien ollessa kyseessä maut vaihtelevat
melkoisesti, Suomessa on todettu, että jopa maakunnittain.
Ruotsalaiset taas suosivat mustia pyöriä.
Pyöräily on tekniikkalaji
Pohjonen arvioi Suomessa olevan yhteensä noin 3,5 miljoonaa
pyörää. Pyörän selkään kivutaan jo pikkunaperosta alkaen.
- Melkein jokaiselta pyörä kotoa jostain löytyy.
Pyöräily on myös tekniikkalaji, jossa kukin on omaksunut omat
tyylinsä. Kuka polkee eteenpäin kantapäillään, kuka päkiöillään,
kuka taas istua könöttää satula alimmassa pykälässä polvet
pyöränsarvia hipoen.
Ja miksi sitten miesten pyörien rungossa on tanko?
- Tämä asia on minuakin pohdituttanut, sillä se ei ole ollenkaan
loogista. Havaittavissa on, että varsinkin iäkkäämmät miehet
ostavat yhä useammin ns. naisten pyörän, Pohjonen tuumaa.
Hänen mukaansa tangon käyttöön voi löytyä perusteet
menneestä ajasta.
- Miehet on katsottu naisia painavammaksi. He ovat tarvinneet
isomman pyörän, ja runko on voitu tehdä putken takia
tukevammaksi, Pohjonen pohtii ja korostaa, että materiaalit
ovat niin kehittyneet, että tällä ei enää nykyisin ole merkitystä
tankojen käyttöön.
Pohjonen heittää "rohkeana oletuksena", että suuntausta
vanhan sukupuolijaottelun hylkäämiseksi on jo näköpiirissä.
- Markkinoille on tullut nuorisolle ns. y-runkoisia pyöriä, jotka
ovat kasvattaneet osuuttaan. Vaikka ne ovat ns. poikien
pyöriä myös tytöt ostavat niitä, hän perustelee.
Pyöräkaupasta odotetaan viime vuosia vilkkaampaa
Polkupyöräkaupan uskotaan tänä vuonna vilkastuvan parin
vuoden hiljaiselon jälkeen. Kotimainen polkupyöräteollisuus
toivoo, että myynti kohoaisi jopa 5-10 prosenttia viime vuoden
liki 250 000 pyörän myyntimääristä.
Parhaimpina vuosina suomalaispyöriä on myyty reippaasti yli
300 000 kappaletta.
Jarkko Pohjonen näkee kasvuodotuksille
monia perusteita. Yksi on se, että pyörien tuonti ulkomailta on
kääntynyt viime vuodesta laskuun, mm. dollarin ja jenin
kurssinousuista johtuen.
Myynnille antanee Pohjosen mukaan pontta myös se, että
kuluttajilla alkaa vähitellen riittää ostovoimaa myös muuhun
kuin kännyköiden hankkimiseen.
- Tähän asti polkupyöräinvestointeja on lykätty. Nyt ihmiset
ovat havahtuneet siihen, että pitäähän pyöräkin joskus
vaihtaa, Pohjonen tuumaa.
Hänen mukaansa pyöräilyn hyödyllisyyteen on herätty ja toisin
kuin menneinä vuosina pyöräilystä näyttäisi tulleen eräänlainen
muotijuttu.
Polkupyöräkaupan kannalta aivan vähäinen tekijä ei ole
myöskään lämmin kevätsää, vaikka viime vuosina yhä useampi
suomalainen onkin hypännyt pyöränsä selkään olipa vuodenaika
mikä tahansa.
Kauppiaat hykertelevät, että kauppa on tänä keväänä päässyt
vauhtiin parisen viikkoa normaalia aiemmin.
Suomen markkinoilla kuluttajien suosiota tavoittelee noin 60 eri
pyörämerkkiä, mikä on valtava määrä näin pieneen mahan.
Kotimaisten pyörätehtaiden, Helkaman ja Tunturin, osuus
Suomen polkupyörämyynnistä on noin puolet. Niiden lisäksi
alalla toimii parisenkymmentä maahantuojaa.
STT-IKK
5.5.2000
Ajassa -sivulle
|