IISS: Kansainvälinen oikeus murentanut kansallista itsemääräämisoikeutta
Kansainvälisen oikeuden kehittyminen ja painopisteen siirtyminen diplomatiasta kohti voimankäyttöä on murentamassa perinteistä itsemääräämisoikeuden käsitettä kansainvälisessä politiikassa.
Kansainvälisen strategiantutkimuslaitoksen (IISS) torstaina
julkistetussa vuosiraportissa arvioidaan, etteivät omin päin
toimivat valtiot ja niiden johtajat voi enää laskea olevansa
täysin suojassa.
Esimerkkeinä Lontoossa toimiva IISS mainitsee
Jugoslavian pommitukset, Itä-Timorin rauhaturvaoperaation ja
pyrkimykset saada Chilen ex-diktaattori Augusto Pinochet
oikeuteen.
IISS tosin huomauttaa, ettei kehitys ole ollut tasapuolista tai
johdonmukaista: ulkomaailma ei juuri puuttunut Venäjän
sotatoimiin Tshetsheniassa eikä esimerkiksi sortoon Kiinalle
kuuluvassa Tiibetissä ole mitään mahdollisuuksia puuttua.
Kaikesta huolimatta IISS on havainnut "dramaattisen lisäyksen
kansainvälisen yhteisön halussa rajoittaa yksittäisten valtioiden
toimintavapautta niiden omalla alueella".
Kosovon sodassa IISS toteaa NATO:n ryhtyneen pommittamaan
Jugoslaviaa ilman YK:n nimenomaista valtuutusta. Käytännössä
oikeutus sotatoimille saatiin kuitenkin jälkikäteen, mikä IISS:n
mukaan tekee pommituksista tärkeän ennakkotapauksen ja
alentaa ehkä kynnystä humanitaarisiin interventioihin.
- Kosovon episodin jälkeen (YK:n) turvallisuusneuvoston on
ehkä helpompi toimia tulevaisuuden humanitaarisissa
hätätilanteissa, raportissa sanotaan.
Syyllisten saaminen oikeuden eteen on kuitenkin arkaluonteinen
hanke. Entisen Jugoslavian ja Ruandan tapauksissa on
perustettu kansainväliset tuomioistuimet, mutta Kansainvälisen
rikostuomioistuin (ICC) ei päässe jakamaan oikeutta vielä
pitkään aikaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan vastustuksen
johdosta, IISS arvioi.
USA:n ja Euroopan kiistat heikentävät NATO:a
Euroopan ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa IISS on havainnut
useita kiistoja, jotka saattavat heikentää sotilasliitto NATO:n
yhtenäisyyttä.
IISS muistuttaa eurooppalaisten NATO-maiden suhtautuva
kielteisesti Yhdysvaltain hankkeeseen kehittää kansallinen
ohjuspuolustusjärjestelmä.
Yhdysvallat ei ole onnistunut
perustelemaan hankkeen tarpeellisuutta, vaan se nähdään
Euroopassa tarpeettomana asevarusteluna joka uhkaa suhteita
Venäjään.
Yhdysvaltoja puolestaan hiertää mm. eurooppalainen hanke
yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, jonka pelätään
muodostuvan rinnakkaiseksi järjestelmäksi NATO:lle.
Toisaalta
amerikkalaisten huolenaihe on yhä syvenevä kuilu Yhdysvaltain
ja Euroopan sotilaallisessa kyvyssä. Euroopassa ei näytä
olevan tätä nykyä halua lisätä sotilasmenoja kuilun
kaventamiseksi, IISS arvioi.
STT-IA
5.5.2000
Ulkomaat -sivulle
|