Itämeri ainutlaatuisten luontokokonaisuuksien verkostoon
Kansainvälinen WWF hyväksyi Itämeren osaksi maailmanlaajuista verkostoa, johon kuuluu runsaat 200 arvokkaaksi luokiteltua luontokokonaisuutta.Verkostoon kuuluvat ennestään muun muassa kilpikonnistaan kuuluisat Galapagos-saaret ja sademetsäalueita eri puolilta maailmaan.
Global 200 -ohjelma pyrkii WWF:n mukaan säilyttämään maapallon arvokkaimpien meri-, metsä- ja sisävesiekosysteemien luontoarvot.
Itämeri pääsi WWF:n verkostoon omaleimaisuuden ansiosta, kertoi Suomen WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen keskiviikkona Helsingissä. Itämeri on muun muassa maailman suurin murtovesiallas. Sen vesi ei ole niin suolaista kuin valtamerissä, ja lisäksi suolapitoisuus vaihtelee.
Itämeren suojelukampanja avattiin
WWF:n Itämeren suojelukampanja avattiin keskiviikkona Helsingissä tunnuksella S.O.S. - Meri hädässä. Itämeri-kampanjaan kuuluu monia suojeluprojekteja, uutta tutkimusta ja kampanjatyyppisiä tapahtumia. Toiminnan tuloksilla halutaan konkreettisen suojelutyön lisäksi vaikuttaa erityisesti valtioneuvoston Itämeri-ohjelmaan, jonka pitäisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
- WWF:n Global 200 -ohjelman tavoitteena on säilyttää maapallon arvokkaimpien meri-, metsä- ja sisävesiekosysteemien luontoarvot. Itämeri on Global 200 -verkostossa "kovassa seurassa": muita merellisiä alueita ovat mm. Galapagos-saarten omaleimainen luonto.
- Toiminta Global 200 -alueiden suojelemiseksi perustuu yhteistyöhön alueiden asukkaiden ja intressiryhmien kanssa. WWF:n toiminnassa tämä näkyy entistä kokonaisvaltaisempana työskentelynä puhtaamman Itämeren ja elävän saariston puolesta, Tanninen sanoi.
Tänä kesänä WWF kartoittaa yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden kanssa Saaristomeren rakkoleväkasvustoja, joiden esiintyminen kertoo meren hyvästä tilasta. Kartoitustyön tavoitteena on saada selville rakkoleväesiintymien tämänhetkinen laajuus ja kunto koko Saaristomeren alueella.
Rakkolevää voidaan pitää rantavyöhykkeen avainlajina, sillä se ylläpitää rantavyöhykkeen elämän monimuotoisuutta ja toisaalta tasapainottaa veden ravinteiden kiertoa.
Viime vuonna WWF osallistui tutkimusalus Muikulla toteutettuun hankkeeseen, jossa kartoitettiin Suomenlahden rannikon ja Saaristomeren hapettomia pohja-alueita. Tänä kesänä tutkimusta tehdään itäisellä Suomenlahdella aina Venäjän aluevesillä asti.
- Löytyneiden hapettomien pohjien pinta-ala on yhteensä noin 20 neliökilometriä. Näiden alueiden aiheuttama sisäinen kuormitus vastaa noin miljoonan ihmisen puhdistettujen jätevesien fosforipäästöjä.
- Koska meri rehevöittää itse itseään, on maalta tulevaa kuormitusta vähennettävä entisestään. Tähän asti suunnitellut toimenpiteet eivät riitä. On tärkeää, että tämä otetaan huomioon hallituksen Itämeri-ohjelmassa, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen korostaa.
WWF haluaa kiinnittää huomiota myös rannikko- ja saaristoluonnon pysymiseen elinvoimaisena. Uutena projektina on perhoslajistoltaan arvokkaiden perinneympäristöjen kunnostaminen Suomen, Ruotsin ja Viron rannikolla ja saaristossa. Perinnemaisemahankkeelle haetaan EU:n kolmivuotista Life-tukea.
WWF on järjestäjänä ja yhteistyökumppanina useissa kampanjatapahtumissa, jotka liittyvät Itämeren suojeluun.
Näitä ovat mm. Clean Up -rantojensiivoustalkoot Turussa, Helsingissä ja Kemissä, Course 2000 -purjehdustapahtuma pitkin Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoa sekä Euroopan autoton päivä 22.9., jolloin muistutetaan ilman typpilaskeumasta Itämereen.
IA
5.5.2000
