Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Nopeat lisäykset koettelevat budjettia

Kehittyvät maat panostavat koulutukseen



Yhä useamman maan budjettikirstun vartijat saavat ihmetellä samaa kuin valtiovarainministeriö Suomessa: miten kustantaa aina enemmän koulutusta aina useammalle kansalaiselle. Kun laatukin pitäisi säilyttää, yhtälö kysyy sekä tehokkuutta että lisävaroja.


Monet kehittyvät maat uhraavat nimenomaan koulutukseen suuremman osan budjetistaan kuin perinteiset teollisuusmaat, kertoo OECD:n tämänkeväinen raportti Investing in Education.

Raportin mukaan koulutuksen rahoittajiksi pitäisi löytää valtion lisäksi myös yksityisiä tahoja, jotta haasteesta selvittäisiin. Laatua ja tehokkuutta voidaan hakea myös markkina-ajattelusta, jonka soveltamisessa eräät OECD:n ulkopuoliset maat ovat raportin laatijoiden mukaan ehtineet edelle.

Esimerkiksi Chilessä koulut ja opettajat saavat tulospalkkioita ja koulutuksen voi hankkia myös yksityisessä koulussa oppilaskohtaisen, "voucherina" annettavan valtionavun turvin. Laatua valvotaan arviointiohjelmalla, jossa otetaan huomioon myös oppilaiden tausta.

Raportti tarkastelee koulutuksen kehitystä kahdessatoista OECD:n ulkopuolisessa maassa, jotka kuuluvat teollisuusmaiden järjestön ja Unescon yhteiseen koulutuksen arviointiohjelmaan. Näissä kehittyvissä maissa nuori väestö on jopa monin kerroin omia vanhempiaan koulutetumpaa.


Maiden erot kasvavat

Jyrkin ero löytyy Malesiasta, jossa alle joka kuudennella yli 55-vuotiaista on suunnilleen suomalaisen oppivelvollisuuden pituinen koulutus. Sen sijaan nuorista aikuisista kolme neljäsosaa on saanut saman määrän oppia.

Koulutuksen ikärakenne on siis samansuuntainen kuin Suomessa ja eräissä muissa sivistystasoaan nopeasti nostaneissa OECD-maissa: Kreikassa, Unkarissa, Puolassa, Espanjassa ja Koreassa.

Raportissa varoitetaan kuitenkin, että tutkittujen maiden väliset erot etenkin korkeammassa koulutuksessa näyttävät vain kasvavan, kun taas teollisuusmaiden keskinäisessä tilastossa koulutuserot kuroutuvat koko ajan umpeen.

Arvioiduista maista Kiina, Intia ja Zimbabwe ovat jäämässä yhä selvemmin jälkeen Malesiasta, Jordaniasta ja Chilestä. Monien kehittyvien maiden koulutusongelmana on yhä kova väestönkasvu.

Toisaalta väestöennusteet lupaavat tilanteen helpottavan lähivuosikymmenien aikana. Silloin kasvavan koulutuspanoksen pitäisi riittää turvaamaan peruskoulutuksen lisäksi myös laatu ja yhä korkeampi koulutustaso.

OECD:n selvityksessä olivat mainittujen maiden lisäksi mukana myös Filippiinit, Uruguay, Argentiina, Indonesia, Brasilia ja Paraguay.

Lue myös artikkeli Yli sata miljoonaa lasta yhä ilman oppia .

STT-IA
5.5.2000


Kotimaa -sivulle