Liikennenministeriön työryhmä ehdottaa toimia kilpailukyvyn tehostamiseksi
Suomi menettämässä asemiaan idänkuljetuksissa
Suomi on viime aikoina menettänyt markkinaosuuksiaan idän kauttakulkuliikenteessä mm. Baltian maille. Liikenteen supistuminen halutaan pysäyttää ja liikenneministeriön työryhmä ehdottaa toimenpideohjelmaa, jolla lisättäisiin kauttakulkuliikennettä ja Venäjään liittyvää liiketoimintaa.Korkeat väylä- ja luotsausmaksut sekä satamien ja rautateiden kustannukset ovat viime vuosina heikentäneet Suomen kilpailukykyä kuljetusreittinä. Tavaravirta Euroopan ja Venäjän välillä kulkee yhä useammin Venäjän omien satamien, Baltian maiden ja Puolan kautta.
Liikenneministeriön työryhmä ehdottaa toimia Suomen lähialueiden liikenneväylien parantamiseksi, rajanylitysten ja hallintomenettelyjen kehittämistä sekä Suomen aseman parantamista kansainvälisenä liiketoimintakeskuksena.
Edelleen työryhmän mukaan asiakkaille olisi kyettävä tarjoamaan Suomen kautta tapahtuvaa kuljetuskokonaisuutta, ja olisi edistettävä liikeyritysten verkottumista Luoteis-Venäjällä.
Kasvava konttiongelma
Kauttakulkuliikenne Suomen kautta Venäjälle ja Venäjältä länteen jää tällä hetkellä vain runsaaseen puoleen vuosien 1997 ja 1998 alkuvuosien huippulukemista. Painopisteen siirtyminen maakuljetusten suuntaan on osaltaan vaikuttanut Suomen markkinaosuuksien menetyksiin.
Venäjän tavaravirran vähentyminen on aiheuttanut vientiteollisuudelle lisääntyviä kustannuksia. Yksi ongelma on puute Venäjältä vapautuvista konteista, minkä vuoksi Suomi on joutunut rahtaamaan tyhjiä kontteja vientiään varten.
Yhä paheneva konttiongelma on merkittävä, koska konttikohtaiset kuljetuskustannukset ovat noin 1200 markkaa, ja kontteja viedään viikoittain Kotkaan ja Haminaan 750 kappaletta.
Kuljetusten kilpailukykyä tehostettava
Transitoliikenteessä on tärkeä osuus itä-länsi-suuntaisilla maakuljetuksilla. Näissä Suomi on memettänyt merkittävästi markkinaosuuksiaan viimeisen parin vuoden aikana. Maakuljetukset eteenpäin tehdään pääsääntöisesti venäläisomisteisilla rekoilla ja kuljettajilla. Nykyisellään Suomella ei ole mahdollisuuksia pärjätä hintakilpailussa.
Meriliikenteen osalta Suomen rasitteena ovat meriväylämaksut, joissa on alennuspaineita. Itämeren piirissä viime aikojen menestyjiä ovat olleet Klaipedan, Muugan, Tallinnan ja Riikan satamat.
Suomen satamissa usko idänkaupan kasvuun ollut kuitenkin vahva, ja esimerkiksi Kotkaan valmistuu uusi iso konttisatama. Muun muassa siksi kuljetusten painopiste olisi saatava muuttumaan.
Liikenneministeriön työryhmä ehdottaakin kokeilua, jossa kauttakulkuliikenteen meriväylämaksuja alennettaisiin. Työryhmä uskoo, että väylämaksutulot kasvaisivat aluskäyntien lisääntymisen kautta.
Maaväylien parantamisessa ministeriössä painotetaan Pohjolan kolmio-hankkeeseen kuuluvaa E18-tietä Turusta Pietariin ja Pietarin nopeaa henkilöjunaliikennettä, joiden kehittämiseen Suomi järjestää kansainvälistä rahoitusta.
Lisääntyvä yhteistoiminta tavoitteena
Työryhmän mukaan liiketoiminnan kannalta on olennaista kehittää sähköistä tiedonsiirtoa ja kaupankäyntiä sekä sähköisiä tullausmenettelyjä.
Tietoliikennettä ja telelainsäädäntöä kehitetään yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa jatkossakin nopeimman rajanylityksen EU:n ja Venäjän välillä, mikä edellyttää tiekuljetusten lupa- ja maksumenettelyjen sekä rajamuodollisuuksien yksinkertaistamista.
Työryhmä haluaisi Suomeen ulkomaisia investointeja, jotka vahvistaisivat Suomen asemaa Luoteis-Venäjälle ja Baltiaan suuntautuvassa liiketoiminnassa. Sen mukaan suomalaisten logistiikkayritysten olisi pyrittävä yhteistoimintaan pärjätäkseen kansainvälisillä markkinoilla.
Suomen ja Venäjän yhteishankkeet, kuten liikenneministeriön Eurorussia-hanke tähtäävät hallinnollisten, logististen ja tullauksen ja tiedonsiirron esteiden poistamiseen, jotta suomalaiset ja kansainväliset yritykset voisivat paremmin sijoittua Venäjälle.
Viime vuonna Suomen ja Venäjän välillä kulki tavaraa noin 3,3 miljoonaa tonnia. Edellisvuoteen verrattuna laskua oli lähes viidennes. Itämeren piirissä esimerkiksi satamien välinen kilpailu on kova, koska muun muassa Venäjällä on meneillään suuria satamien parannushankkeita Pietarissa ja Primorskissa.
Kiristyvillä transito-kuljetusten markkinoilla on ratkaisevaa Venäjän taloudellinen kehitys. Suomen valtteja ovat osaaminen ja edistyksellinen teknologia, mutta menestyminen kuljetuksissa vaatii onnistuneiden logististen ratkaisujen ohella kasvavaa liiketoimintaa. Kuljetustarpeen määrää kuitenkin viime kädessä kuljetettavan tavaran määrä.
MIKKO LAITINEN
5.5.2000
