Sanomalehtien liiton Löyttyniemi:
Uusmedia ei uhkaa sanomalehden asemaa
Vappuna eläkkeelle jäänyt Sanomalehtien Liiton toimitusjohtaja Veikko Löyttyniemi ei pidä Internetiä ja ns. uusmediaa uhkana sanomalehdistölle. - Sanomalehti on hyvin sopeutuvainen kilpailijoidensa asettamiin haasteisiin, Löyttyniemi sanoo ja muistuttaa sanomalehdille povatun loppua tai vaikeuksia jo radion ja sittemmin television keksimisen vuoksi.
Löyttyniemen mukaan sopeutumiskeinoja on lehdissä jo löydetty. Sanomalehdet kun kokeilevat itsekin koko ajan omien uutistensa lähettämistä kuvaruudun välityksellä.
- Kyllä sanomalehdillä on kuitenkin yhä enemmän haasteita ajatellen nuorisoa, joka tottuu käyttämään näyttöpäätteitä tiedon hankkimiseen, Löyttyniemi toteaa.
Löyttyniemi arvioi Internetin jäävän jatkossa yhä enemmän tiedon hankintapaikaksi, kun jotain tiettyä informaatiota tarvitaan.
- Sanomalehti tuo uutiset ihmiselle, mutta Internet ei siihen ainakaan oikein toistaiseksi ole löytänyt tietä.
Löyttyniemi ei pelkää myöskään mainosmarkkojen karkaamista sähköiselle puolelle, vaikka sanomalehdistön prosentuaalinen osuus mainosmarkoista on pienentynyt. Hän muistuttaa, että esimerkiksi television mainosmarkkojen kasvu on pysähtynyt, vaikka kasvua odotettiin kovasti, kun maahan tuli kaksi mainoskanavaa.
Suuri näkymätön mullistus
Joulukuussa 1972 Sanomalehtien Liiton toimitusjohtajaksi tulleen Löyttyniemen mukaan lehdistössä on tapahtunut vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana valtava mullistus.
- Luulen, että lukijat eivät sitä ole paljon huomanneetkaan, sillä esimerkiksi ulkoasumuutokset ja sisältömuutokset tapahtuvat sanomalehdissä aika hiljalleen. Lukijat kun eivät omassa sanomalehdessään toivo tapahtuvankaan mitään suuria muutoksia, Löyttyniemi pohtii.
Löyttyniemen mukaan esimerkiksi lehtien tuotannossa ja jakelussa muutoksen tuulet ovat puhaltaneet rajusti.
- On siirrytty muun muassa tehokkaaseen yhteisjakeluun ja tekniikka on uudistunut täydellisesti.
Merkittävää on ollut myös sanomalehtien koko ajan lisääntynyt yhteistyö muuan muassa yhteisten teemasivujen ja liitteiden kautta.
Yhteistyölle ei ole toimittajien keskuudessa kuitenkaan aina hurrattu. Halukkuutta ja kykyä tehdä esimerkiksi liitteitä itse olisi melkein lehtitalossa kuin lehtitalossa.
- Voi olla että toimittajista tuntuu vähän turhauttavalta kun sisältö tulee muualta kuin omasta kynästä, ja tämä on ihan ymmärrettävää, Löyttyniemi toteaa.
- Toisaalta sanomalehdet Suomessa ovat monesta muusta maasta poiketen ennen kaikkea paikallisia, maakunnallisia tiedotusvälineitä. Paikallisten asioiden uutisointi on kuitenkin sanomalehden sisällön runko ja yhteisten sivujen hankinnalla halutaan voimavaroja oman alueen uutistoiminnan kehittämiseen. Siinä mielessä ollaan lukijoiden kannalta ihan oikealla suunnalla, Löyttyniemi sanoo.
Myös lehtien omistus on ketjuuntunut. Lukijoiden kannalta ketjuuntumisella ei ole ollut Löyttyniemen mukaan suurtakaan merkitystä, koska se ei näytä lehtien sisältöön juuri vaikuttaneen. Konserniin kuuluvakin lehtiyhtiö haluaa painottaa, että sisältö riippuu kuitenkin omasta lukijakunnasta.
Vajaa vuosikymmen sitten edesmennyttä Uutta Suomea moni suree edelleen. Uudessa Suomessa toimittajan uransa aloittanut Löyttyniemi tunnustaa kuuluvansa tähän joukkoon.
- Ilman muutahan Uuden Suomen tarun päättyminen oli vahinko ja suuri murros meidän sanomalehdistössämme.
Löyttyniemen mukaan paluuta kahden todellisen valtakunnallisen sanomalehden aikaan ei kuitenkaan enää ole.
- Olen vakuuttunut, ettei sentyyppistä lehteä kyetä enää Suomessa aikaansaamaan. Uusi Suomi ei kyennyt olemaan taloudellisesti valtakunnallinen ja täyden palvelun 7-päiväinen sanomalehti, joka jaettaisiin eri puolilla Suomea aamulla kotiin. Näitä yhtälöitä ei taloudellisesti pysty enää uusi lehti ratkaisemaan, Löyttyniemi toteaa.
Maakunnat ja Etelä-Suomi
Paljon puhuttu Suomen jakautuminen vauraaseen ja täyttyvään Etelä-Suomeen ja kurjistuviin ja tyhjeneviin maakuntiin ei Löyttyniemen mukaan sanomalehdistöä hetkauta.
- Yhtään sanomalehteä ei kuollut 90-luvun lamavuosinakaan eli sanomalehti kykenee sopeutumaan näinkin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Levikit ovat kyllä laskeneet, sitähän me emme voi kieltää.
Löyttyniemen mukaan sanomalehdet elävät kuitenkin edelleen ja sanomalehtiyritykset ovat hyvässä kunnossa. Tämä antaa uskoa tulevaisuuteen, vaikka väestötappioalueilla on tulevaisuuden kannalta luonnollisesti vähemmän tilaajiakin.
- Ei millään maakuntalehdellä kuitenkaan näytä olevan mikään kriittinen vaihe vielä näkyvissäkään, Löyttyniemi sanoo.
Löyttyniemen mukaan sanomalehdet ovat muuttuneet yhä enemmän maakuntiensa äänenkannattajiksi. Tätä osoittaa sekin, ettei Suomessa juuri ole enää puolueisiin sitoutuneita maakuntalehtiä.
Kesämökkiremontti edessä
Vapulta alkaneelle eläkeajalle Löyttyniemellä on suunnitelmia jo valmiina. Kuten monella työssä olijallakin, kesämökkiremontti odottaa.
- Tämähän on ikään kuin jäisi kesälomalle, jolta ei enää tarvitse palata takaisin.
Löyttyniemen sydäntä lähellä on viime vuosina on ollut suomalaisen mitalitaiteen edistäminen.
- Kun olen Suomen Mitalitaiteen Killan puheenjohtaja, siinä varmaan riittää puuhaa, Löyttyniemi arvelee.
Myös historian harrastamiselle on jatkossa aikaa, vaikka Historian Ystävien Liiton puheenjohtajuus tänä keväänä saikin jäädä seuraajalle, suurlähettiläs Heikki Talvitielle.
- Liiton toiminnassa olen kuitenkin edelleen mukana, ja kyllä se säilyy harrastuksena, Löyttyniemi kertoo.
STT-IKK
5.5.2000
