Metsäteollisuus ajaa lisäydinvoimaa Kioto-tavoitteiden saavuttamiseksi
Metsäteollisuuden päästöt vähentyneet merkittävästi 1990-luvulla
Metsäteollisuuden ympäristökuormituksen pieneneminen kuluneella vuosikymmenellä on ollut huomattavaa, vaikka metsäteollisuusyritysten liikevaihto on kolminkertaistunut, paperintuotanto on kasvanut noin 45 %, selluntuotanto noin 35 % ja sahatavaran tuotanto noin 60 %.Metsäteollisuus ry. julkisti torstaina Helsingissä katsauksen alan ympäristönsuojelutilastoista. Tilaisuudessa muistutettiin jälleen Suomen korkeista energiaveroista.
Sellun valkaisussa tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet orgaanisten klooriyhdisteiden määrään niin, että ne ovat Suomessa enää yksi kymmenesosa vuoden 1990 päästöihin verrattuna.
Samoin biologinen hapenkulutus on vähentynyt viidesosaan, kiintoaineet ja kemiallinen hapenkulutus sekä fosfori reilusti alle puoleen vuoden 1990 tasosta.
Typpipäästöt veteen eivät ole vähentyneet näin merkittävästi, mutta niidenkin osalta suuntaus on ollut Metsäteollisuuden mukaan laskeva.
Ilmapäästöistä selluntuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet eniten: nykyisin ne ovat enää noin 15 % vuoden 1990 päästöistä.
Sellutehtaiden hajuongelmia aiheuttavat pelkistyneet rikkiyhdisteet sekä hiukkaset ovat nekin enää vain viidesosa kymmenen vuoden takaisesta tasosta.
Typenoksidipäästöt ovat säilyneet lähes samansuuruisina koko vuosikymmenen. Vuonna 1999 trendi oli edelleen se, että päästöt alenivat, vaikka tuotanto nousi.
Suomessa Euroopan korkeimmat energiaverot
Euroopan Paperiteollisuuden Yhdistyksen CEPI:n tuoreen selvityksen mukaan Suomessa metsäteollisuus maksaa 600 miljoonaa markkaa energiaveroja, Italiassa 580, Saksassa 430, Ruotsissa 350, Itävallassa 130, Ranskassa 120 ja Iso-Britanniassa 20 miljoonaa markkaa vuodessa.
Tilanne ei ole Metsäteollisuuden mielestä oikeudenmukainen, koska Euroopan metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöissä järjestys on Saksa 24 %, Ranska 17 %, Iso-Britannia 13 %, Italia 13 %, Espanja 10 %, Ruotsi 7 % ja Suomi 7 %.
Suomen hyvään päästötilanteeseen vaikuttaa
puuenergian, yhdistetyn sähkön ja lämmön
tuotannon, sekä vesi- ja ydinvoiman käyttö.
- Verotusta pitäisi kehittää niin, että vero ei
rankaise niitä, joiden päästöt ovat pienet, Metsäteollisuus toteaa.
Metsäteollisuus ajaa lisäydinvoimaa
Metsäteollisuus painostaakin lisäydinvoiman rakentamiseen paitsi energiansaantinsa turvaamiseksi myös Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet ovat Metsäteollisuus ry:n mielestä tehneet Suomen energiapolitiikasta liian haavoittuvan.
- Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole Suomen käsissä, perusteli johtaja Pertti Laine Metsäteollisuus ry:stä.
Suomen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat hänen mukaansa tällä hetkellä riippuvaisia Norjassa vesivoimalla tuotetusta sähköstä. Sateisena vuonna vesivoimalla tuotettua sähköä on ostettavissa, jolloin sillä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa.
Ilmastopolitiikka on nostanut myös hiilinielut osaksi metsäteollisuuden ympäristöpolitiikkaa. Hiilidioksidin määrää ilmakehässä voidaan vähentää paitsi rajoittamalla päästöjä, myös edistämällä hiilen sitoutumista esimerkiksi metsiin ja puutuotteisiin.
Metsäteollisuutta kiinnostaa erityisesti se, miten kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa otetaan huomioon hiilidioksidin sitoutuminen puutuotteisiin, sillä myönteisesti tulkittuna siitä olisi hyötyä markkinoilla.
Laineen mukaan kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä sitoutuu tuotteisiin. Suomen päästöt ovat noin 75 miljoonan hiilidioksiditonnin tasolla. Puutuotteet myös pysyvät hiilen nieluina pitkään. Metsäteollisuus kannattaa puutuotteiden käyttöä loppuun saakka eli jäte olisi poltettava energiaksi.
IA
5.5.2000
