Puolustusliiton pääsihteeri Suomeen kahden viikon kuluttua
Robertson: Naton ja Venäjän suhteet paranemassa
NATO:n pääsihteeri George Robertson arvioi, että läntisen puolustusliiton ja Venäjän välit ovat paranemassa.Robertsonin mukaan suhteiden kehittäminen on Venäjän kannalta järkevää, ja uudella presidentillä Vladimir Putinilla on suhteiden lämpenemisessä tärkeä rooli.
- Toivon Ivanovin, jos hän on edelleen (Venäjän) ulkoministeri, osallistuvan NATO-maiden ulkoministerien kokoukseen Firenzessä myöhemmin tässä kuussa, Robertson sanoi keskiviikkona STT:n ja Helsingin Sanomien haastattelussa.
Nato-maiden ulkoministerit tapaavat Italian Firenzessä 24.-25. toukokuuta. Myös Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov on kutsuttu kokoukseen.
Robertson sanoo tietyllä tavalla ymmärtävänsä Venäjän toimia Tshetsheniassa terrorismin leviämisuhan ja Moskovan pommien takia, mutta hän ei toisaalta hyväksy esimerkiksi Venäjän haluttomuutta myöntää sodasta aiheutuneita siviiliuhreja.
Robertson vierailee Suomessa 17.-18. toukokuuta. Käynti on hänen ensimmäinen vierailunsa NATO:n pääsihteerinä. Robertsonin on määrä tavata presidentti Tarja Halonen ja muuta maamme johtoa.
Skotlantilainen Robertson tulee Suomeen toisen kerran. Edellisellä vierailulla 1960-luvun alussa hän oli 17-vuotias opiskelija. Suomen tuntemustaan Robertson osoittaa mainitsemalla sanan sisu, jota hän sanoo Venäjä-suhteissa tarvittavan.
Robertson oli haluton kommentoimaan NATO-jäsenyyttä Suomen osalta. Hän tyytyi toteamaan, että kyse on yksittäisten maiden päätöksestä ja halusta liittyä NATO:on.
Tuomiojan ja Lindhin aloite tervetullut
Robertsonin mukaan ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ja hänen ruotsalaisen kollegansa Anna Lindhin aloite kriisien siviilihallinnasta oli erittäin tervetullut. Tuomioja ja Lindh ovat esittäneet, että kriisien siviilihallintaa on merkittävästi vahvistettava sotilaallisen prosessin rinnalla.
Robertson sanoi Bosnian, Kosovon ja Itä-Timorin esimerkkien osoittaneen, että siviilipoliiseista ja oikeusviranomaisten edustajista on suuri tarve kriisien aikana.
EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa NATO:n mukanaolo on Robertsonin mukaan luonnollista. Robertson muistutti, että monet keskeiset voimavarat ovat olemassa vain NATO:ssa.
Robertsonin mukaan uskottavan ulko- ja turvallisuuspolitiikan on perustuttava pitkälti NATO:n voimavarojen käyttöön silloin kun EU haluaa toimia, mutta NATO ei.
Robertson ei näe suuria ongelmia EU:n ja NATO:n suhteiden järjestämisessä. Robertson muistuttaa säännöllisistä tapaamisistaan edeltäjänsä, nykyisen EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan kanssa.
Euroopan unionin johtajat sopivat viime joulukuussa Helsingissä luovansa 60 000 miehen kriisinhallintajoukot. Tämän vuoden aikana on määrä sopia yksittäisten EU-maiden kapasiteettitavoitteista.
Nykyisistä 15 EU-valtiosta 11 kuuluu Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Neljä liittoutumatonta jäsenmaata ovat Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta.
Robertsonin mukaan myös liittoutumattomilla mailla on osansa täysivaltaisina unionin jäseninä. Hän muistuttaa rauhankumppanuussuhteista NATO:n kanssa ja maiden osallistumisesta rauhanturvaoperaatioihin.
- Maat ovat jo pitkälti osa laajempaa eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan perhettä, Robertson katsoo.
Britannian entinen puolustusministeri Robertson valittiin NATO:n pääsihteeriksi viime lokakuussa sen jälkeen kun Javier Solana siirtyi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaksi.
STT-IKK
5.5.2000
