Kolmannen sukupolven UMTS tarvitsee lisätaajuuksia
Kädenvääntö radiotaajuuksien jaosta alkaa Istanbulissa
Maailman radiotaajuuksien jaosta eri käyttäjien kesken odotetaan kuumaa keskustelua Istanbulissa ensi viikolla alkavassa Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n radiotaajuuskonferenssissa.Kesäkuun alkuun jatkuvassa konferenssissa päätetään radiotaajuuksien tulevasta käytöstä. ITU:n päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten Suomessa tulevaisuudessa riittää radiotaajuuksia tietoyhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin.
Suurimmat kiistat koskevat laajakaistaisen kolmannen sukupolven matkaviestinnän sekä viestintä- ja navigointisatelliittien tarvitsemien radiotaajuuksien jakamista. Yhteisten maailmanlaajuisten taajuuksien käyttö kaikissa maissa on tärkeä edellytys kattavan ja globaalin UMTS-matkapuhelinjärjestelmän syntymiselle.
Kolmannen sukupolven matkapuhelimien käyttöön varattiin vuoden 1992 radiokonferenssissa yhteensä 230 megahertziä radiokaistaa. Määrä perustui pääosin puheliikenteen kehitysarvioon ja on osoittautunut liian pieneksi. Neuvotteluja käydään nyt vielä 160 megahertzin lisäkaistan varaamisesta UMTSille, josta ITU:ssa käytetään nimeä IMT-2000.
Yksimielisyyden löytäminen kolmannen sukupolven globaalista taajuusjaosta on ITU:n radioviestintätoimiston johtajan Robert W. Jonesin mukaan osoittautunut hyvin vaikeaksi. Syynä tähän on monissa maissa kaistojen käyttö muihin palveluihin kuten televisio- ja radiolähetyksiin, ilmailun navigointiin, säätutkissa, kiinteissä langattomissa verkoissa tai muihin tarkoituksiin.
- Yksimielisyyden puuttuminen ei estäisi maita kansallisesti varaamasta taajuusalueita kolmannen sukupolven matkaviestimille. Se johtaisi kuitenkin päätelaitteiden kallistumiseen, koska niihin pitäisi rakentaa monimutkaisemmat järjestelmät eri taajuusalueita varten sanoi Jones.
Löytyykö Euroopan Galileolle kaistaa?
Ennakkoon hyvin vaikeaksi on osoittautunut myös satelliittijärjestelmien kasvavan taajuustarpeen tyydyttäminen. Satelliittinavigointijärjestelmien taajuuksien jako on elintärkeä Euroopan unionille, jonka oman Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän tarvitsemista radiotaajuuksista on käyty tiukkoja neuvotteluja jo useiden vuosien ajan.
Galileon rakentamispäätös on määrä tehdä ensi joulukuussa. Järjestelmä tulee EU:n suunnitelmien mukaan käyttöön vuodesta 2005 alkaen. Täydessä käytössä Galileo-järjestelmä olisi vuonna 2008. Galileon suunnitteluvaihe alkoi viime kesänä.
Siviilikäyttöön suunniteltu Galileo luo Euroopalle oman itsenäisen satelliittipaikkajärjestelmän. Se vapauttaa EU-maat riippuvuudesta Yhdysvaltain GPS-järjestelmästä ja haastaa sen kaupallisesti.
Nykyiset satelliittitaajuudet eivät Telehallintokeskuksen taajuusyksikön päällikön Margit Huhtalan mukaan riitä kaikille suunnitteilla oleville satelliittijärjestelmille.
Uhkana on, että Suomessa käytössä olevia taajuuksia siirretään osittain satelliittikäyttöön, mikä vaarantaisi taajuuksien maanpäällisen käytön riittävyyden. Se söisi esimerkiksi ilmailun navigoinnin, meteorologian, kiinteiden radiolinkkien ja yritysten radiopuhelinverkkojen taajuuskaistoja.
Matkaviestintä Suomelle tärkeä
Tulevaisuudessa taloudellisesti lupaavimpien matkaviestinnän ja satelliittipalvelujen radiotaajuuksien jaossa monet keskeiset kiistat ovat Yhdysvaltain ja EU:n välisiä. Euroopassa ei yksituumaisuutta monesta EU:n keskeisestä tavoitteesta ole ennen Istanbulin konferenssia löytynyt myöskään Venäjän kanssa.
Taloudelliset panokset uusien järjestelmien kehittämisessä ovat huomattavan suuria. Esimerkiksi matkaviestinnän jatkuvasti kasvavista markkinoista antaa kuvan se, että UMTS Forum arvioi matkapuhelimien käyttäjien määrän nousevan vuonna 2010 jo yli 2 miljardiin.
Kuluttajien kannalta globaalit järjestelmät ovat toivottavia. Ne jäävät kuitenkin usein suurten maiden kansallisten etunäkökohtien varjoon.
Niukoista taajuusvaroista ovat kiinnostuneita myös radio- ja televisioyhtiöt ja monia uusia satelliittiviestinnän muotoja kehittävät yritykset. Oman lisävärinsä neuvotteluihin tuovat maakohtaisesti varatut perustaajuudet. Vapaita taajuuksia haluaisivat käyttöönsä monet laajempaa maantieteellistä satelliittikatetta tavoittelevat kaupalliset yrittäjät.
Huhtalan mukaan Suomen kannalta tärkeimmät ratkaisut koskevat kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien ja muiden laajakaistaisten maanpäällisten radiojärjestelmien lisätaajuuksia. Satelliittijärjestelmien käyttöön ei Huhtalan mukaan saa siirtää kohtuuttoman suurta määrää muussa käytössä olevia radiotaajuuksia.
Radiotaajuuksista on jatkuva pula
Radiotaajuuksien jako on maailmanlaajuisesti teknisesti ja taloudellisesti elintärkeä kysymys kaikille maille. Radioaalloille mahtuu vain rajallinen määrä liikennettä, josta kilpailevat yhä useammat käyttäjät.
Yhdellä taajuusalueella voi yleensä olla vain yksi käyttö, koska päällekkäinen toiminta johtaisi häiriöihin ja estäisi järjestelmien käytön.
- Radiotaajuuksien saatavuus ja riittävyys ohjaavat langattoman tietoyhteiskunnan kehityksen suuntaa ja nopeutta, sanoi Huhtala.
Jo nyt on hänen mukaansa nähtävissä, että kolmannen sukupolven matkaviestintään varatut taajuudet eivät riitä, vaan niitä tarvitaan lisää heti vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
Suomen johtamassa työryhmässä on laadittu konferenssille yhteinen eurooppalainen ehdotus UMTS:n lisätaajuuskaistaksi. Ehdotukseen on sitoutunut tähän mennessä 25 Euroopan maata.
Lisää taajuuksia tarvitaan myös laajakaistaisille kiinteille radiojärjestelmille, joiden avulla hoidetaan yleisten televerkkojen yhteyksiä ja voidaan tarjota nopeita data- ja multimediayhteyksiä suoraan kuluttajien koteihin.
Tietoyhteiskuntakehityksen kannalta tärkeistä taajuusasioista on Huhtalan mukaan odotettavissa äärimmäisen kiivas taistelu, sillä monet maat ovat ilmoittaneet vastustavansa ainakin osaa Euroopan keskeisistä ehdotuksista.
- Ennakolta on mahdotonta arvioida, toteutuvatko esimerkiksi EU:n tietoyhteiskuntakehityksen kannalta oleelliset tavoitteet, hän sanoi.
STT-IKK
5.5.2000
