Britannian ilmavoimat pommitti keskitysleirivankeja vuonna 1945
Amerikkalaisen televisio-ohjelman mukaan Britannian ilmavoimat surmasi erehdyksessä lähes 8 000 keskitysleirivankia toisen maailmansodan loppuvaiheissa.Tuhansia keskitysleirivankeja sai surmansa brittikoneiden pommittaessa erehdyksessä vankilaivoja Itämerellä toukokuussa 1945. Näin kerrotaan amerikkalaisen toimittajan Lawrence Bondin tekemässä televisiodokumentissa Typhoon's Last Storm, joka esitetään lähiaikoina amerikkalaisella History Channel -televisiokanavalla.
Laivoja pommitettiin, vaikka Ruotsin Punainen Risti oli varoittanut brittijoukkoja siitä, että niissä on keskitysleirivankeja. Dokumentissa esitetään aiemmin salassa pidettyjä tietoja ja filmejä, jotka valaisevat Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n osuutta tapahtumiin. Mukana on myös entisten lentäjien ja eloonjääneiden lausuntoja.
Neustadtinlahden katastrofi on ehkä suurin sodan tai rauhan oloissa koskaan tapahtunut merionnettomuus. Lähes 8 000 vankia sai dokumentin mukaan surmansa tällä RAF:n viimeisellä pommituslennolla toisessa maailmansodassa. Sota päättyi 5 päivää myöhemmin.
Asia ei sinänsä ole historijoitsijoille uusi. Esimerkiksi Encyclopædia Britannicassa mainitaan lyhyesti Neungammen keskitysleirin yhteydessä tämä brittien 3. toukokuuta 1945 tekemä ilmahyökkäys, jossa kuoli useita tuhansia Elben jokilaivoille siirrettyjä vankeja.
Tietoa vangeista ei välitetty lentäjille
Kolmannen valtakunnan luhistuessa huhtikuussa 1945 SS-joukkojen komentaja Heinrich Himmler määräsi Hampurin lähellä sijaitsevan Neuengammen keskitysleirin tyhjennettäväksi.
Arviolta 24 000 vankia 24 maasta evakuoitiin kahdessa viikossa. Heistä 14 000 siirrettiin Lyypekin lähelle, nelisen tuhatta menehtyi matkalla. Noin 8 000 vankia lastattiin Neustadtinlahdella kolmeen laivaan kuljetettavaksi tuntemattomaan päämäärään.
Toukokuun 3. päivänä 40 brittiläistä Typhoon-rynnäkkökonetta pommitti laivoja ilmeisesti siinä uskossa, että ne kuljettivat SS-joukkoja ja natsivirkamiehiä, jotka yrittivät paeta Norjaan. Koneet tulittivat konekivääreillään myös vedessä olevia eloonjääneitä. RAF ei ole koskaan myöntänyt tapahtunutta. Toimittajan kyselyyn vastattiin vain, että asiaa tutkitaan.
Dokumentissa esitellään Britannian sota-arkistosta löytynyt raportti, jonka on allekirjoittanut majuri Noel O. Till.
Raportissa todetaan: "Tosiasioista ja RAF:n tiedustelu-upseerien oma-aloitteisesti antamasta lausunnosta ilmenee, että päävastuu tästä suuresta ihmishenkien menetyksestä kuuluu brittiläiselle RAF:n henkilökunnalle, joka ei välittänyt asianomaisille lentäjille saamaansa tietoa, jonka mukaan näillä laivoilla on tuhansia vankeja."
Keskitysleirien helvetti
Neuengammen lähistölle perustettiin ensimmäinen keskitysleiri vuonna 1940 paikallisen sotatarviketeollisuuden käyttämää orjatyövoimaa varten. Leirejä perustetttin alueelle lisää vuodesta 1942 lähtien, kun vankimäärät kasvoivat. Saksalaisten arvioiden mukaan Neungammen leireillä menehtyi 82 000 vankia. Monet kuolivat tauteihin, nälkään ja uupumukseen, mutta myös epäinhimillisiin lääketieteellisiin kokeisiin.
Ensimmäiset keskitysleirinsä natsit pysyttivät heti valtaannousunsa jälkeen 1933 saksalaisia vasemmistolaisia varten. Pian leireille alettiin lähettää erityisesti juutalaisia, mutta myös mustalaisia, homoseksuaaleja ja miehitettyjen maiden kansalaisia, jotka vastustivat natseja. Leirien hallinnosta vastasi SS.
Pakkotöihin natsit siirsivät yhteensä 4,5 miljoonaa ihmistä. Sodan puhjettua keskitysleirien vankeja ja venäläisiä sotavankeja käytettiin orjatyövoimana. Saksaan ja Saksan miehittämille alueille perustettiin lukuisia keskitysleirejä. Olot leireillä olivat sanoinkuvaamattomat.
Lisäksi perustettiin lähinnä Puolaan varsinaisia tuhoamisleirejä, joilla surmattiin järjestelmällisesti 6 miljoonaa ihmistä, pääasiassa juutalaisia miehiä, naisia ja lapsia.
Massiivista ilma-aseen käyttöä
RAF aloitti vuoden 1942 alussa voimakkaat strategiset ilmahyökkäykset Saksaa vastaan Sir Arthur "Bomber" Harrisin johdolla. Hyökkäysten päämaaleina olivat tehtaat, junaradat, satamat ja kaupungit. Tarkoitus oli tuhota Saksan sotateollisuus ja murtaa siviilien moraali hävittämällä heidän kotinsa. Hyökkäykset olivat tavallisesti öisin suoritettuja massiivisia aluepommituksia, jotka kohdistuivat asutuskeskuksiin.
Esimerkiksi heinä-marraskuussa 1943 Hampuriin tehtiin 33 suurta ilmahyökkäystä ja joukko pienempiä. Yksittäisiä pommituslentoja suoritettiin yhteensä 17 021, koneita putosi 695 ja 1 123 vaurioitui. Nykyisten täsmäpommitusten aikana on vaikea käsittää aiheutettujen tuhojen mittasuhteita: noin 40 000 ihmistä kuoli ja lähes miljoona joutui jättämään kotinsa.
Liittoutuneiden ilma-aseen käytöstä on sodan jälkeen aika ajoin käyty keskustelua. Varsinkin Dresdenin pommituksia helmi-huhtikuussa 1945 on kritisoitu. RAF:n ja Yhdysvaltain ilmavoimien tarkoituksena oli auttaa puna-armeijaa tuhoamalla tärkeä liikenteen solmukohta itäisessä Saksassa, mutta sotillaalliset tulokset jäivät epämääräisiksi.
Sen sijaan siviiliväestön kärsimykset olivat suunnattomat. Kaupunki tuhoutui täydellisesti ja ehkä jopa 135 000 ihmistä sai surmansa.
Sodan lopussa täysi sekasorto
Toukokuun alussa 1945 vallitsi Hampurissa ja koko Saksassa sekasorto. Saksalaiset siviilit ja sotilaat pakenivat kostonhimon ja hävitysvimman vallassa raivoavaa puna-armeijaa, joka lähestyi idästä. Saksan luoteisosiin saapui pakolaisia vuonna 1945 ajoittain 40 000 ihmistä viikossa.
Runsas kuukausi aikaisemmin, maaliskuun 19. päivänä 1945 valtakunnankansleri Adolf Hitler oli antanut määräyksen, että sotaa piti jatkaa ottamatta huomioon Saksan omaa väestöä. Maaliskuun 23:n ja 24:n päivän välisenä yönä marsalkka Montgomery ylitti Reinin Weselin lähellä. Huhtikuun 11. päivään mennessä amerikkalaiset ja englantilaiset joukot pääsivät Elbelle ja pysähtyivät siihen.
Hitler teki itsemurhan 30. huhtikuuta, ja venäläiset valtasivat Berliinin. Hitlerin lyhytaikaisen seuraajan, amiraali Karl Dönitzin pyrkimyksenä oli pelastaa mahdollisimman monta sotilasta ja siviiliä puna-armeijan kynsistä ennen antautumista. Yli puolet Saksan itäarmeijasta eli 1.800.000 miestä onnistuttiin siirtämään englantilaisten ja amerikkalaisten valvomille alueille.
Sota päättyi toukokuun 8. päivänä Saksan täydelliseen antautumiseen. Kaikkiaan Euroopassa kuoli toisen maailmansodan aikana 50-64 miljoonaa ihmistä. Vähintään 60 miljoonaa siviiliä joutui jättämään kotinsa.
HEIKKI JANTUNEN
5.5.2000
