Riskiraha - avain työllisyyden paranemiseen
EU:n komission mukaan työllisyyttä parannetaan parhaiten helpottamalla yritysten riskipääoman saantia ja edistämällä yrittäjyyttä. Näissä asioissa Yhdysvallat on selvästi edellä EU- maita, mikä paljolti selittää sen, että talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet siellä oleellisesti parempia kuin EU:ssa.Euroopassa yritysten rahoitus on ollut ja on varsinkin pk-yrityksissä yhä pankkikeskeistä. USA:ssa yritykset pääsevät oleellisesti helpommin suoraan pääomamarkkinoille erilaisilla arvopapereillaan eli rahoitus on siellä arvopaperistunut.
Suoraan pääomamarkkinoilta saatu rahoitus on yleensä halvempaa ja riskittömämpää kuin normaali pankkirahoitus.
USA:ssa ovat varsin yhtenäiset pääomamarkkinat. Siellä on vain kolme suurta arvopaperimarkkinaa ja yksi koko mantereen kattava arvopaperimarkkinoiden sääntelyelin. EU:ssa taas on 33 säänneltyä markkinapaikkaa ja 18 sääntelyorganisaatiota.
Arvopaperimarkkinoiden pirstoutuminen EU:ssa heikentää niiden toimivuutta. Rahoituksen saaminen pörsseistä ei ole yhtä helppoa ja edullista kuin USA:ssa. Positiivinen kehitys markkinapaikkojen yhteistyössä ja fuusioitumisessa on kuitenkin euron ansiosta jo alullaan.
Pörssin lisäksi yritykset voivat saada oman pääoman ehtoista rahoitusta pääomasijoittajilta. Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Sijoitukset ovat yleensä määräaikaisia vähemmistösijoituksia. Niitä tekevät yksityiset ja julkiset pääomasijoitusyhtiöt sekä yksityiset henkilöt, ns. bisnesenkelit.
Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy rahoituksen lisäksi hallitustyöskentelyyn, strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, budjetointiin ja markkinointiin. Sijoitukset lisäävät yrityksen vakavaraisuutta, mikä helpottaa yleisestikin sen toimintaa.
EU:ssa työllisyys lisääntyi keskimäärin 15 prosenttia vuodessa ja USA:ssa keskimäärin 25 prosenttia sellaisissa pk-yrityksissä, joihin oli tehty pääomasijoituksia.
Vuonna 1999 pääomasijoitusrahastot sijoittivat USA:ssa ennätysmäiset 36 miljardia dollaria pelkästään aloittaviin yrityksiin. Pääomasijoitustoiminnasta onkin USA:ssa muodostunut keskeinen osa rahoitusta, jota ilman maan talous ei olisi kehittynyt nykyisellä vauhdilla.
Bisnesenkelit auttavat
Sitra on rekisteröinyt Suomessa ns. Matching-palveluunsa 130 yksityistä sijoittajaa eli bisnesenkeliä. Tämän palvelun avulla Sitra koettaa saada nämä henkilöt löytämään sopivia sijoituskohteita ja sijoituksia tarvitsevat kasvuyritykset löytämään tarvitsemaansa pääomaa ja muuta lisäarvoa. Toiminta on toistaiseksi ilmaista.
Pääomasijoitustoiminta on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti , kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Lähtötilanne oli kuitenkin niin alhainen, että verrattuna Yhdysvaltoihin se on EU:ssa vielä Englantia lukuun ottamatta lapsenkengissä. Nimenomaan yritysten alkuvaiheeseen sijoittajia on USA:ssa paljon enemmän kuin Euroopassa.
On väitetty, että Suomessakin on jo tarpeeksi rahaa pääomasijoituksiin ja että ongelma on pikemminkin sopivien sijoituskohteiden puute. Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä nimenomaan alkuvaiheen kasvuyrityksiltä puuttuu yhä usein pääomia.
Pankit ovat pankkikriisin jäljiltä yhä varovaisia ja edellyttävät reaalivakuuksia. Yksityisiä pääomasijoitusyhtiöitä pienet alkuvaiheen yritykset eivät kiinnosta, vaan näiden on haettava pääomaa julkisilta pääomasijoittajilta tai bisnesenkeleiltä.
Julkiset pääomasijoittajat, Sitra ja Teollisuussijoitus ja eräät alueelliset rahastot, tekevät kyllä hyvää työtä ja lisäävät sijoituksiaan, mutta niiltä puuttuu resursseja, esimerkiksi tarpeeksi päteviä managereja. Bisnesenkeleiden keskimääräiset sijoitukset taas ovat olleet liian pieniä.
Monet bisnesenkeleistä ovat yrityksensä myyneitä yrittäjiä, joilla on vankka kokemus yritystoiminnasta. Toivottavasti Suomen tuoreista optiomiljonääreistä saadaan aikanaan vahvoja bisnesenkeleitä. Heillä on vahva yritystausta, mistä kasvuyritykset voivat hyötyä. Bisnesenkelimiljonääreistä onkin jo meillä muutama erinomainen esimerkki, mikä toivottavasti vähentää rikastumisen yleistä kadehtimista.
Kynnys ulkopuolisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimiseen on monelle yritykselle yhä korkea. Yrittäjät pelkäävät määräysvallan menetystä eivätkä hevin sulata pääomasijoittajien korkeilta tuntuvia tuotto-odotuksia.
Kyseessä ovat kuitenkin vähemmistösijoitukset ja tuotto-odotukset perustuvat yrityksen arvonnousuun, mistä myös yrittäjä hyötyy. Etenkin teknologiakeskuksissa on kuitenkin jo syntynyt uusi yrittäjäpolvi, joka suhtautuu ulkopuolisiin sijoittajiin ennakkoluulottomasti ja hakee näiltä tukea tuotekehityksen lisäksi tuotteen kaupallistamiseen. Jos sijoituksia ei saada kotimaasta, niitä otetaan muualta, usein juuri USA:sta.
EU:n komission mukaan on selvää näyttöä siitä, että suuret amerikkalaiset yhtiöt ostavat tuoreimmat huipputekniikan eurooppalaiset ideat usein juuri ideoiden kaappaamiseksi erityisesti suunniteltujen riskipääomavälineiden avulla.
Tällöin nämä ideat helposti hyödynnetään kaupallisesti USA:ssa, missä yritysten olosuhteet tukevat paremmin niiden menestymistä ja missä mm. tuotteen markkinointiin osataan panostaa tehokkaammin kuin Euroopassa. Nämä liiketavat eivät ole laittomia, mutta komission mielestä ideat tulisi hyödyntää EU:ssa omien riskipääomavälineiden avulla.
Verotus jarru Suomessa
EU:ssa on jo myönteisiä merkkejä siitä, että riskipääoman saatavuuden yhteys taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen on huomattu sekä käynnistetty toimia tilanteen parantamiseksi. Edelläkävijä tässä on Englanti, jonka talouden kasvu ja työllisyys ovatkin kehittyneet EU:n keskimäärää nopeammin.
Vielä parempi esimerkki on Irlanti, jonka talouden kasvu on ollut nopeinta Euroopassa ja joka on eräästä Länsi- Euroopan köyhimmästä maasta noussut nopeasti mm. Englannin ja Suomen edelle mitattaessa elintasoa kokonaistuotannolla henkeä kohti.
Sekä Englannissa että Irlannissa valtio kannustaa pääomasijoituksia ja yleensä yrittäjyyttä mm. verokiihokkein. Suomessa myönteisen kehityksen eräs jarru on verotus. Kaikki ehdotukset verokiihokkeiden käyttämisestä riskipääoman saatavuuden parantamiseen ovat jumiutuneet VM:n ja sen vero-osaston vastustukseen ja luovan ajattelun puutteeseen.
VM korostaa sitkeästi veroneutraliteettia eikä ymmärrä lainkaan, miten sopivilla verokiihokkeilla voitaisiin edistää esimerkiksi bisnesenkelien halukkuutta sijoittaa kasvuyrityksiin. Tällöinhän työllisyyden parantumisen aikaansaama palkkatulojen verolisäys korvaisi helposti monin verroin sijoittajille annetut verohelpotukset.
EU:n komissiolta on tulossa toimenpideohjelma, jolla kasvuyritysten riskirahoituksen saatavuutta pyritään parantamaan. Toivottavasti tämä ohjelma luetaan huolellisesti myös eri ministeriöissä eikä anneta esimerkiksi reviiriajattelun estää järkeviä työllistämiskeinoja.
JUHANI HUTTUNEN
5.5.2000
Kirjoittaja on TT:n osastopäällikkö.
