Verotus vaikeuttaa perheyritysten sukupolvenvaihdosta
Talouselämän etujärjestöt ovat huolissaan perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä ongelmista. Suurimmat pulmat liittyvät raskaan perintö- ja lahjaverotuksen koukeroihin, joihin etujärjestöväki penäsi torstaisessa perheyrittäjyysseminaarissa helpotusta hallitukselta.Perheyritysten sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtainen kysymys, sillä seuraavien kolmen vuoden aikana 20 000 yrityksessä vetovastuu siirtyy vanhemmalta nuoremmalle polvelle. Kymmenen vuoden kuluessa vaihtoa odotetaan jo 60 000:ssa eli kolmasosassa yrityksistä.
Kansantalouden kannalta perheyritysten tulevaisuus on suuri kysymys. Perheyritykset edustavat noin puolta maamme kaikista työpaikoista, vaikka Suomessa on laaja julkinen sektori sekä suuria pörssi- ja valtionyhtiöitä.
Yrittäjyyden professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta korosti lisäksi, että perheyritykset maksavat valtiolle melkoisesti veroja. Pk-yritysten verot ovat vuosittain 13 miljardia markkaa. Tämä summa kertyy lähes kokonaan perheyrityksiltä.
Suuryritykset, joista niistäkin huomattavan moni on perheyrityksiä, maksavat veroja 11 miljardia markkaa.
Reilu vuosi sitten hallitus lupasi ohjelmassaan vahvistaa pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä käynnistämällä yrittäjyyshankkeen, jolla tähdätään muun muassa yritystoiminnan esteiden poistamiseen.
Yhdeksi keskeiseksi keinoksi katsottiin perheyritysten ja niiden omistajien verotuksellisen aseman parantaminen niin, että sukupolvenvaihdokset tulevat nykyistä helpommiksi.
Toimia odotellaan
- Asian vaatimiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin ei ole kuitenkaan vielä edes ryhdytty, vaikka TT teki yhdessä Kaupan Keskusliiton, Keskuskauppakamarin, MTK:n, Perheyritysten Liiton sekä Suomen Yrittäjien kanssa jo viime elokuussa valtiovarainministeriölle yksityiskohtaisen esityksen lainmuutosten toteuttamiseksi, huomautti TT:n PKT-valtuuskunnan puheenjohtaja, Metsäpuu Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sairanen.
Esitetyillä perintö- ja lahjavero- sekä varallisuusverolain muutoksilla ei valtiontalouden näkökulmasta ole Sairasen mukaan juurikaan merkitystä.
- Sen sijaan yrittäjyyden edistämiseksi ja kannustamiseksi asia on erittäin tärkeä. Kaikkien PK-yritysten ja omistajayrittäjien kannalta on välttämätöntä, että muutokset toteutetaan välittömästi, hän sanoi.
- Sukupolvenvaihdokseen liittyvät suurimmat ongelmat ovat jatkajan löytyminen ja verotus, ja ne liittyvät toisiinsa juuri niin, että korkea perintö- ja lahjaverotus vaikeuttaa jatkajan löytymistä, Sairanen sanoi.
Tärkeimpiä muutettavia asioita elinkeinoelämän järjestöjen mukaan on perintö- ja lahjaverolain suojasäännösten soveltamiseen liittyvän vähimmäisomistusvaatimusrajan laskeminen nykyisestä 20 prosentista 10 prosenttiin.
- Käytäntö on osoittanut, että 20 prosentin raja on liian korkealla. Moni suojaa tarvitseva tapaus jää kokonaan säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, kun perheyrityksen omistus on sukupolvenvaihdosten myötä pirstoutunut niin, että perintö- ja lahjaosuus jää usein alle 20 prosentin, Sairanen kertoi.
Esimerkiksi jos kuolinpesän osakkaina ovat leski ja kolme lasta, suojasäännökset eivät lasten osalta toimi, koska kunkin perintöosuus on vain 16,7 prosenttia. Jos rajana on 10 prosenttia, säännökset toimivat.
Huojennettava vero tulisi perintö- ja lahjaverotuksessa määrätä järjestöjen mielestä samaan tapaan kuin varallisuusverotuksessa, eli niin että omaisuuden arvoksi katsotaan 30 prosenttia verotusarvosta.
- Vuonna 1979 säädetty nykykäytäntö, jossa verosta annetaan anteeksi omaisuuden käyvän arvon ja verotusarvon välille jäävä vero, on menettänyt merkityksensä, koska verotusarvot ovat vuosien mittaan kivunneet lähelle käypiä arvoja, Sairanen huomautti.
Järjestöjen mukaan perintö- ja lahjaverojen maksuaikaa olisi pidennettävä nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen, koska varojen ollessa kiinni yrityksessä nopeatahtinen verojen maksu on usein hyvin vaikeaa. Perheyrityksestä ei myöskään käytännössä voida myydä vähemmistöosuuksia verojen maksamista varten.
IA
5.5.2000
