Vuorotyö vaikuttaa myös terveyteen
Työssäkäyvät nukkuvat yhä vähemmän
Suomalaiset tekevät paljon vuorotyötä ja pitkiä työpäiviä ja nukkuvat yhä vähemmän. Työelämä vaatii kuitenkin yhä enemmän muistamista ja oppimista, mikä ei luonnistu ilman normaalia yöunta. Häiriintyvä vuorokausirytmi lisää myös sepelvaltimotaudin ja muidenkin kroonisten sairauksien vaaraa.Työterveyslaitoksen asiantuntijaryhmä on selvittänyt tutkimusprofessori Mikko Härmän johdolla työaikojen ja työelämän muuttuvien vaatimusten vaikutusta terveyteen tuoreessa julkaisussa Toimivat ja terveet työajat.
Työaikojen murros on johtanut siihen, että vuonna 1997 jo noin 37 prosenttia suomalaisista teki muuta kuin perinteistä päivätyötä. Vuorotyötä tehdään Suomessa ja Ruotsissa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.
Suomalaiset tekevät myös pitkää päivää. Lähes neljäsosalla työviikko venyi yli 50 tuntiin ja 8 prosenttia työskenteli päätyössään yli 65 tuntia viikossa, kun palkaton ylityö laskettiin mukaan. Pisimpää päivää puurtavat yrittäjät ja maanviljelijät.
Yhä useampi kärsii univajeesta
Yhä useampi jää nykyään vaille riittävää yöunta ja usein tämä ei johdu unettomuudesta vaan ylitöistä ja poikkeavista työajoista. Univaje on työssä käyvillä kaksi kertaa yleisempää kuin työttömillä tai eläkeläisillä.
Työssäkäyvistä jopa 42 prosenttia ilmoitti kärsivänsä jatkuvasta univajeesta. Opiskelijoista univajeesta kärsi 33 prosenttia, työttömistä 22 prosenttia ja eläkeläisistä 18 prosenttia.
Jatkuva 2-3 tunnin vuorokautinen univaje heikentää psyykkistä toimintakykyä ja uusien asioiden oppimista. Uni nimittäin elvyttää sitä aivotoiminnan osaa, joka on tarpeen erityisesti muistille, uuden oppimiselle ja ongelmien ratkaisukyvylle.
Univaje vaikuttaa epäedullisesti myös aineenvaihduntaan, lisää stressihormonien eritystä ja sekoittaa koko immunologista järjestelmää.
Pitkät työvuorot lisäävät onnettomuuksia
Pitkät työpäivät lisäävät tilastojen mukaan myös työtapaturmien vaaraa. 12-tunnin työvuoron lopussa onnettomuusriski on jo noin kaksinkertainen verrattuna 8-tuntisen työvuoron loppuun.
Väsyneenä oman toimintakyvyn arviointi käy huonommaksi ja riskejä otetaan tutkimusten mukaan helpommin. Tarkkaavaisuus herpaantuu ja tärkeitä asioita ei eroteta vähemmän tärkeistä.
Kun työntekijä kokee itsensä selvästi uneliaaksi tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä, hänen pitäisi voida keskeyttää työnsä ja ottaa nokoset sekä juoda esimerkiksi kahvit, ellei hommaa voi kokonaan lopettaa.
Sekä sydän että vatsa koetuksella yötyössä
Peräti 60-70 prosenttia vuorotyöläisistä ei käytännössä pysty sopeutumaan yövuoroihin. Sama työ tuntuu yöllä raskaammalta kuin päivällä ja myös sydän kuormittuu samasta työstä yöllä enemmän kuin päivällä.
Useiden tutkimusten mukaan vuorotyö lisää sepelvaltimotaudin vaaraa noin 40 prosentilla. Vuorotyön aiheuttama lisäriski on riippumaton muista tunnetuista riskitekijöistä. On jopa arvioitu, että 7 prosenttia sepelvaltimotaudista olisi vuorotyön syytä.
Myös vuorotyöläisen vatsa joutuu koetukselle. Jopa 20-70 prosentilla yötyötä tekevistä on usein tai jatkuvasti erilaisia ruoansulatuselimistön oireita kuten vatsakipuja, närästystä ja ilmavaivoja.
Vuorotyötä tekevillä miehillä on pohjukaissuolen haavaumaa 2-5 kertaa enemmän kuin päivätyötä tekevillä. Suurimmillaan haavauman riski on nuorilla 21-25-vuotiailla vuorotyöläisillä.
Yötyöt lisäävät myös stressiä
Vuorotyön vaikutuksista naisten hedelmällisyyteen on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia. Sen sijaan huolestuttavana pidetään sitä, että yötyö lisää keskenmenon vaaraa ja hidastaa sikiön kasvua.
Alustavien tutkimustulosten mukaan, myös lapsikuolleisuus olisi vuorotyötä tekevillä suurempi kuin päivätyötä tekevillä.
Vuorotyötä tekevillä on enemmän stressiä ja masennusta kuin päivätyöläisillä. Kaikkein stressaantuneimpia ovat yötyötä tekevät.
Pahimmillaan vuorotyö voi näivettää myös sosiaalisen elämän, kun iltaharrastuksista, perheen yhteisistä viikonlopuista ja juhlapyhistä joudutaan tinkimään.
Repaleisesta perhe-elämästä huolimatta, jotkut näkevät vuorotyössä hyviäkin puolia. Noin viisi prosenttia vuorotyöläisistä on tyytyväisiä siihen, että lastenhoito järjestyy omin voimin järjestämällä äidin ja isän työvuorot lomittain.
Uudet työaikamallit ensin koekäyttöön
Uusien työaikaratkaisujen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen pitäisi asiantuntijaryhmän mielestä testata koeajalla ennen niiden käyttöönottoa.
Työajan uudistukset kiinnostavat sekä työnantajaa että työntekijöitä. Eniten kiinnostusta on herättänyt työaikapankki, jota lähtisi kokeilemaan yli puolet palkansaajista.
Kokemukset työaikapankista ovat olleet myönteisiä, mutta hillitön työajan säästäminen myöhempään vapaa-aikaan voi kuormittaa työntekijän myös äärirajoille, varoittavat asiantuntijat.
Tiivistetty työviikko kiinnostaa noin 40 prosenttia palkansaajista. Tiivistetty työviikko merkitsee yleensä 12-tuntisia työpäiviä.
STT-IA
5.5.2000
