Hammashoidon laajennus voimaan ensi huhtikuussa
Valtion ensi vuoden talousarvioon liittyen kunnallista hammashoitoa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hammashoito on järjestettävä ainakin vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille.Muutos toteutetaan sisällyttämällä hoidon laajuutta koskeva säännös kansanterveyslakiin Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle perjantaina.
Jos eduskunta hyväksyy hallituksen lakimuutokset, kaikilla vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneillä on mahdollisuus päästä kunnalliseen hammashoitoon. Kunta ei voi enää itse päättää laissa säädettyä alemmasta ikärajasta. Laissa säädetyt ikäryhmät pääsevät hoitoon sen perusteella, kuinka tarpeellinen heidän hoitonsa on.
Vuonna 1946 tai sen jälkeen syntyneillä potilailla ei siis ole ns. subjektiivista oikeutta hoitoon, jonka perusteella kunnan tulee kustantaa tarpeellinen hoito talousarviosta riippumatta.
Kunta on velvollinen järjestämään hammashoidon myös kaikille niille, jotka ovat saaneet sädehoitoa pään ja kaulan alueelle.
Kunnalle säädetty velvollisuus on ikärajaa lukuun ottamatta samanlainen kuin pääosassa muutakin kansanterveystyötä.
Useimmat kunnat ovat jo nyt järjestäneet asukkaidensa hammashuollon. Lainmuutos parantaa lähinnä niiden suurten kuntien asukkaiden asemaa, joiden hammashuollon järjestämisessä on aukkoja.
Laajennus mahdollinen myös asteittain
Hammashoidon laajennus on tarkoitus toteuttaa huhtikuussa 2001. Kunta voi kuitenkin päättää, että vuosina 1946-1955 syntyneille hoito järjestetään vuoden 2001 loppuun mennessä. Kunnat voivat laajentaa hammashoitoa asteittain vuoden 2001 aikana.
Hallituksen tarkoituksena on laajentaa hammashoitoa siten, että vuonna 2002 poistettaisiin potilaan ikä kokonaan hoitoon pääsyn perusteista.
Kunta voi myös ostaa hammashuollon palveluja
Kunta voi järjestää hammashoitopalveluja oman toiminnan lisäksi ostamalla palveluja muualta, esimerkiksi toiselta kunnalta tai yksityisiltä. Kunnan ostaessa palveluja yksityisiltä hammaslääkäreiltä, potilas maksaa samat maksut kuin kunnan terveyskeskuksessa.
Kunnan lakisääteinen järjestämisvelvollisuus ei sen sijaan toteudu sillä, että kunnassa on yksityishammaslääkäreitä, joiden palveluja kuntalaiset voivat käyttää ja joiden palveluista aiheutuviin kustannuksiin potilas voi saada sairausvakuutuskorvausta.
Lakiin kirjattu ikäraja ei vaikuta kunnan velvollisuuteen järjestää kunnallisessa laitoshoidossa olevien hammashoito. Laitoshoitoon sisältyvät jo nyt kaikki hoidettavan tarvitsemat terveyspalvelut, myös tarpeellinen hammashoito ihmisen iästä riippumatta.
IKK
6.10.2000
