Jätehommat hallitaan, vienti on oma lukunsa
Suomen ympäristöteknologian vientiarviot ovat usein yltiöoptimistisia. Alhaisen bruttokansantuotteen maissa riittäisi ympäristöhankkeita, mutta valtaosalta niistä puuttuu rahoitus.Alan suomalaisyritysten vientiä haittaa etenkin pienuus ja siitä johtuva uskottavuuden puute kansainvälisillä markkinoilla. Jätehuoltoalan yritysten pitäisi yhdistää voimavaransa vientimarkkinoilla ns. partnership-hengessä. Tähän tulokseen on tultu parissa tuoreessa ympäristöteknologian vientiä kartoittavassa tutkimuksessa.
Tekesin teknologiakatsaus Suomen vesihuollon vientiin (86/2000) ehdottaa alan kattojärjestön luomista vientiponnistelujen tehostamiseksi. Yritykset voisivat perustaa Hollannin mallin mukaan Finnish Water Partnershipin (Netherlands Water Partnership).
Ympäristöteknologian markkinointinäkymiä vuoteen 2005 kartoittaneet Finpro ja Jaakko Pöyry -yhtiöihin kuuluvan Maa ja Vesi tulivat nekin raportissaan siihen tulokseen, että yritysten ryhmittyminen, klusteroituminen, edesauttaisi ympäristöteknologian vientiä.
Köyhyys on auttanut Suomea kehitystyössä
Ympäristöteknologian viennissä Suomen ominta aluetta on Finpron sekä Maa ja Veden mukaan kiinteän jätteen käsittelyyn liittyvä teknologia. Suomalaisten vahvuus on siinä, että meillä on aina jouduttu miettimään mihin vähät rahat kannattaa sijoittaa.
Suomessa on kehitetty halpaa, vaiheittain toteutettavaa teknologiaa ja biologisia menetelmiä, jotka soveltuvat pieniin taajamiin.
- Isonkin hankkeen pystyy toteuttamaan vaiheittain niin, että asiakas ei joudu sijoittamaan yhdellä kertaa valtavia summia, suunnittelupäällikkö Jukka Loikala Maa ja Vesi Oy:stä kuvaili.
Suomalaiset voivat tarjota pienille taajamille jätehuoltoratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa järkevästi vaiheittain ja joissa jälkituotteet voidaan tuotteesta riippuen jalostaa sähköksi ja lämmöksi.
Suomalaiset hallitsevat jätteen keräyksen ja kuljetuksen, niiden käsittelyn kaatopaikoilla ja laitoksissa. Kaatopaikoille on kehitetty kaatopaikkajyriä, kaatopaikkakaasun talteenoton sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmiä.
Vesiteknologia on alana vaikeampi, sillä kilpailu on kovempaa ja kilpailijoita enemmän. Suomalaiset soveltavat samoja menetelmiä kuin muutkin, omia konsepteja meillä on niukasti.
Maailman yleisimmin käytettävässä vedenkäsittelymenetelmässä, flotaatiossa, suomalaisten valttina on huippuun viety käsittelytehokkuus. Mitä tehokkaampi puhdistusprosessi, sitä pienempi suodatinpinta tarvitaan ja sitä edullisemmaksi menetelmän käyttö tulee.
Päämarkkinat Itämeren ympärillä
Vesi- ja jätevesialoilla suomalaisen teknologian arvioidaan myyvän parhaiten lähialueilla erityisesti Itämeren ympäristössä. Baltian maiden ja Puolan jälkeen tulevat Välimeren ja Kaakkois-Aasian maat Indonesia, Malesia, Thaimaa sekä Kiina, jonne Maailmanpankki kanavoi paljon rahaa ympäristöhankkeisiin.
Jätteenkäsittelyteknologian markkinoiksi on kaavailtu pääasiassa samoja maita kuin vesi- ja jätevesiteknologian aloillakin. Baltian maat, läntinen Venäjä ja Kaakkois-Aasia ovat tässäkin luettelossa. Uutena maana siinä on Britannia.
- Jätesektorilla Englanti on hyvin mielenkiintoinen maa, jonne kaikki Euroopan suuret jätteenkäsittelyfirmat tällä hetkellä tähyävät, Loikala kertoi.
Britannian kaatopaikkadirektiivi ja polttolaitoksia koskevat määräykset ovat Loikalan mukaan niin tiukkoja, että monia polttolaitoksia on jouduttu sulkemaan ja niiden tilalle on saatava uusia ajanmukaisia.
Osaamisen myynnistä laitosten myyntiin
Suomalaisille on edullisinta päästä yhteistyöhön tilaajien kanssa jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Lähialueet ovat olleet sikälikin kiitollisia, että niissä ei ole vielä päätetty jätehuollon perusratkaisuista, joten suomalaiset ovat voineet myydä omaa konseptiaan tai osaamistaan.
Ketjun loppupäässä kilpailu on kovempaa ja pienillä heikommat mahdollisuuden selviytyä isojen joukossa. Suomen ympäristöteknologian yrityksissä työskentelee tyypillisesti 10-30 henkeä, kun maailman suurissa yrityksissä on tuhansia työntekijöitä. Suomalaisyritysten liikevaihtokin jää enimmäkseen alle 30 miljoonan markan.
- Meillä kolmenkymmenen hengen yritys on jo iso ympäristöteknologian alalla, Loikala sanoo.
Kovin kauas ei tarvitse mennä alan isojen yritysten löytämiseksi. Niitä on Norjassa, Saksassa ja Ranskassa.
STT-IKK
6.10.2000
