Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Puolueet matkalla kunnallisvaaleihin

Lankia: Ei maaseutu elä pelkällä luomulla, veroporkkanoita tarvitaan



Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia on omiensa puolesta loukkaantunut siitä, että puoluetta syytetään ylivallan ja sosiaalisen sorron harjoittamisesta niissä kunnissa, joissa sillä on valtuustoissa ehdoton enemmistö.


- Mitään näyttöä kukaan ei ole pystynyt esittämään siitä, että jotakuta olisi turpaan lyöty tai uhkailtu. Politiikka on kilpailua, siihen pitää heittäytyä mukaan. Emme me ole ketään estämässä.

Lankian mielestä keskustalla on itse asiassa tosi paljon kovemmat paikat eteläisissä kaupungeissa, joissa kunnallispolitiikka on "todella jyräävää". Mutta keskusta on ryhtynyt leikkiin ja aluevaltaukseen.

Kuten muutkin puolueet keskusta on ankkuroinut puhumaan kunnallisten palveluiden puolesta. Sen lisäksi kuntien tulevaisuuden haaste on väestön ikääntyminen.

Siksi mm. muuttovoittokunnissa, kuten vaikkapa Espoossa ja Tuusulassa, pitäisi jo rakentaa niin, että päiväkodit ja koulut voitaisiin muutaman vuoden sisällä muuntaa toisiin tarkoituksiin. Hukkainvestointeja pitää välttää.

Rahojen riittävyys on yhteinen ongelma niin muuttovoitto- kuin muuttotappiokunnillekin. Kuntataloutta miettivälle selvitysmies Jukka Pekkariselle (sd.) on Lankian mukaan asetettu ehkä liiankin kovin odotuksia tämän suhteen.

Yleisellä tasolla keskusta yhtyy Pekkarisen näkemyksiin, miten verotuloja pitäisi tasata kuntien kesken, mutta syvä epäluottamus kumpuaa aina esiin, kun sille antaa hiukankin tilaa.

- Kuntakenttä on pettynyt niin monta kertaa 1990-luvulla hallituksen lupauksiin, kun niitä ei ole pidetty.


Uutta aluepolitiikkaa verohelpotuksilla

Keskustakin haluaa uudenlaista aluepolitiikkaa, vaikka sen on syytetty takertuneen vanhaan tukiaispolitiikkaan.
- Vanhaa tai uutta, kunhan vain jonkinlaista aluepolitiikkaa tehtäisiin, närkästelee Lankia.

- Me olemme ehdottaneet kaikenlaista hallitukselle, mutta kun vastaus on aina ei, ei ja ei. Kun valtion tuki on laskettu asukasmäärien mukaan, on sillä ollut vaikutusta muuttotappioseuduilla. Samoin olosuhdetekijät ovat menettäneet merkitystään.

- Ero köyhien ja rikkaiden kuntien välillä on kasvanut myös yhteisöveron vuoksi. Kunnat haluavat tasoittavia toimenpiteitä.

Lankia ei silminnähden lämpene suunnitelmalle perustaa 30-40 alueellista kasvukeskusta maahan.
- Se pistää 80-90 seutukuntaa kilpailemaan toistensa kanssa, kuka saa kasvukeskuksen kyltin ja kuka tiputetaan siitä pois.

Lankia antaa ymmärtää, että peli on raakaa paikallisten ihmisten näkökulmasta, vaikka realiteetit pitääkin tunnustaa.


Unelmia ilman luomuakin

Maalle muuttoa pitäisi Lankian mielestä tukea mm. verotuksellisin keinoin, sillä kaupunkeihin muutto maksaa sekin yhdyskuntarakentamisen vuoksi satoja tuhansia markkoja per henkilö. Maalle voisi muuttaa myös eri ikäistä väkeä, vaikka eläkeläisiä, jos asioita vähän järjestettäisiin.

Lankia sanoo, että useilla ihmisillä on unelma maalle muuttamisesta, mutta useimmat eivät voi koskaan unelmaansa toteuttaa.

Maaseudun elävöittäminen ei voi rakentua pelkästään maanviljelyn tai sen oheistuotannon varaan. Luomunkaan pelastavaan voimaan ei pidä kaikkea laskea. Tarvitaan monimuotoista maaseutua, korostaa Lankia.

Maalla voi asua ja tehdä etätyötä tai käydä työssä lähiseudulla. Kesäasuntojen muuttamista ympärivuotisiksi pitäisi tukea. Rantarakentamista ei saisi kahlita niin paljon kuin nykyisin; maisemasta ja luonnonarvoista olisi tehtävä kilpailuvaltti, esittää Lankia.

Mitä sitten työpaikkojen vakinaistamiseen ja pysyvyyteen kunnissa tulee, ei siihen tarvita korvamerkittyä rahaa, jos valtio vain maksaa osuutensa kunnille. Sen jälkeen on helpompi puhua mm. 30 000 hoitoalan työttömän työllistämisestä.


Väkeä tulee koko ajan, syntyy sumppu

Alun perin joutsalainen Lankia on itse ehdolla kunnallisvaaleissa Espoossa, jossa hän on asunut jo 26 vuotta. Keskustan tavoite on kaksinkertaistaa valtuutettujen määrä kaupungissa, silloin valtuustossa olisi neljä keskustalaista.

Lankia on sitä mieltä, että Espooseen tunkee väkeä siihen malliin, että liikenneväyliäkin voidaan rakentaa kuinka paljon vain. Kyllä ne kuitenkin aikaa myöten sumppuuntuvat, nekin. Metroa hän kannattaa, jos se rakennetaan maan päälle.

Keskusta on antanut tietenkin melko vapaat kädet ehdokkaitten kampanjointiin, sillä puolueohjelma ei voi kattaa kaikkia Suomen kuntia, sanoo Lankia.

Hän ei ota kantaa, vaikka ei oikein näytä hyväksyvänsäkään erään Helsingissä kampanjoivan keskustalaisen kampanjaa, jossa toivotaan, ettei Myllypuroon myrkkykaatopaikan päälle rakennettuja kerrostaloja pureta, sillä ne voi ihan hyvin tarjota tukiasunnoiksi.

- Keskusta on sitoutunut toisten kunnioittamiseen ja rasismin vastustamiseen eurooppalaisten sopimusten kautta. Me kyllä edellytämme, ettei pakolaisvastaisuutta tai mitään sellaista ajeta vaalikampanjoissa.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä Lankia pitää Ruukin keskustavetoista kuntaa. Siellä asukkaat haluavat ehdottomasti, että lakkautusuhan alle joutunut pakolaiskeskus jatkaa toimintaansa.

Valtaväestö hyväksyy ja jopa toivoo, että myös toisenlaisia ihmisiä asuu kunnassa.
- Tästä minä iloitsen.

STT-IA
8.10.2000


Politiikka -sivulle