Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Otsonipitoisuudet viime kesänä poikkeuksellisen alhaiset



Ilmatieteen laitoksen mukaan alailmakehän otsonipitoisuudet pysyttelivät Suomessa koko kesäkauden poikkeuksellisen alhaisina.


Esimerkiksi Utössä, Virolahdella ja Oulangalla mitattu maksimipitoisuus oli alhaisin ja Pallaksella toiseksi alhaisin koko suomalaisen otsoniseurannan historiassa.

Ainoastaan Evolla ja Ähtärisä otsonin tuntipitoisuuden maksimiarvot olivat samaa suuruusluokkaa kuin ne ovat olleet keskimäärin viimeisten 10 vuoden aikana.

Pitoisuudet eivät missään vaiheessa kohonneet hätyyttelemään EU-direktiivissä määriteltyä otsonipitoisuuden tiedotuskynnystä, joka on 180 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Korkein pitoisuus oli Evolla 22. kesäkuuta mitattu 151 mikrogrammaa kuutiometrissä. EU-direktiivin mukainen terveydensuojelun kynnysarvo eli 110 mikrogrammaa kuutiometrissä kahdeksan tunnin keskiarvona ylitettiin mittausasemilla huhti-syyskuussa vain 1-6 päivänä.

Keskimäärin ylityspäiviä on 1990-luvulla ollut vuodessa jopa useita kymmeniä asemaa kohti.


Selityksenä poikkeuksellinen sää

Poikkeuksellisen alhaiset otsonipitoisuudet selittyvät kesän poikkeuksellisilla sääoloilla.

Koska otsoni on valokemiallinen ilmansaaste, joka lähtöaineidensa typenoksidi- ja hiilivetypäästöjen lisäksi vaatii syntyäkseen auringonvaloa ja lämpöä, ei Suomen vähähelteinen ja runsassateinen kesä suosinut sen muodostumista.

Myös alkukesän tuulisuus, joka tehostaa ilmansaasteiden sekoittumista ja laimenemista, alensi otsonipitoisuuksia.

Korkeat otsonipitoisuudet liittyvät Suomessa yleensä pysyviin korkeapainetilanteisiin, joiden yhteydessä kulkeutuu jo valmiiksi saastunutta ilmaa Keski- ja Etelä-Euroopan suurilta päästöalueilta.

Tällaisia korkeapainetilanteita ei tänä kesänä esiintynyt lainkaan, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Pelkät kotimaiset typenoksidi- ja hiilivetypäästöt eivät riitä nostamaan pitoisuuksia EU-direktiivin määrittelemälle tiedotuskynnystasolle.

Evon ja Ähtärin tulosten perusteella kotimaan päästöjen aiheuttama otsoninmuodostus on tänä kesänä kuitenkin ollut samaa suuruusluokkaa kuin aiempinakin vuosina.

Ilmatieteen laitoksen asemilla on mitattu taustailman otsonipitoisuuksia vuodesta 1986 alkaen. Nykyisin jatkuva pitoisuusmittaus on käynnissä kymmenellä asemalla, jotka kattavat koko Suomen.

Laitos ylläpitää otsonista annettuun EU-direktiiviin perustuvaa seuranta- ja varoitusjärjestelmää ja raportoi vuosittain Suomen otsonitilanteesta EU:n komissiolle.

Otsonikaudella eli huhti-syyskuussa reaaliaikaiset otsonimittaustulokset löytyvät laitoksen www-sivuilta osoitteesta ^Ohttp://www.ilmatieteenlaitos.fi/SAA/ILA/O3SEUR/¨O .

IA
6.10.2000


Ajassa -sivulle