Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Puola haluaa nopeasti EU:n jäseneksi



Päivämäärää 1.1.2003 toistellaan Puolassa kuin mantraa. Silloin lähes 40 miljoonan asukkaan Puola toivoo pääsevänsä Euroopan unionin jäseneksi. Todennäköisesti Puola joutuu kuitenkin kolkuttelemaan unionin ovea senkin jälkeen vielä muutaman vuoden.


Pikaista liittymistä kannattavat kaikki puolueet, myös talonpoikaispuolue, mutta väestön keskuudessa kannatus ei ole yhtä varauksetonta. Viljelijöiden enemmistö vastustaa jäsenyyttä, ja tuoreiden mielipidekyselyjen mukaan puolet puolalaisista ei ole ylipäätään kiinnostunut integraatiosta.

Puolalainen tutkimuslaitos kartoitti äskettäin kansalaisten EU-tuntoja hieman erilaisella tavalla: puolalaisilta kysyttiin, mitä eläintä EU muistuttaa. Vastaukseksi saatiin muun muassa rottweiler, norsu, virtahepo ja leijona. Puolaa taas verrattiin yleisimmin hiireen. Tulos kertoo, että EU on puolalaisten silmissä iso, pelottava, aggressiivinen ja arvaamaton.


Maanomistus kuohuttaa

Päällimmäisenä näyttää olevan pelko, että saksalaiset tulevat ja ostavat maat ja mannut, kun samaan aikaan puolalaisilta halutaan estää pääsy EU:n yhteisille työmarkkinoille. EU:lta pyydetäänkin, että ulkomaalaiset saisivat ostaa maata Puolasta vasta 18 vuoden siirtymäajan jälkeen.

Maan omistamiseen liittyy Puolassa paljon tunteita, onhan Puola jaettu verisesti moneen kertaan. Maatilkut ovat olleet perheiden omistuksessa useiden sukupolvien ajan. Nyt hallitukselta halutaan suojelua ulkomaisia keinottelijoita vastaan.

EU-jäsenyyden vastustajat ovat viljelijöitä, huonosti koulutettuja, matalapalkkaisia ja maaseudun asukkaita. Kannattajat ovat puolestaan nuoria, kaupunkilaisia, liikemiehiä ja hyvin koulutettuja. He puhuvat mielellään "Irlannin ihmeestä"; Irlannin taloushan on kasvanut huimaa vauhtia viime vuosina EU-tuen avulla.

He unohtavat kuitenkin, että Irlannissa on vain kolme miljoonaa asukasta. Puolasta taas tulisi EU:n kuudenneksi suurin jäsenmaa. Viljelijöiden enemmistö pelkää, että jäsenyys vie heidät vararikkoon ja johtaa suurtyöttömyyteen, kun markkinoille tulvii tukiaisten turvin tuotettua EU-ruokaa.

Puolalaisten on määrä saada lausua mielipiteensä unioniin liittymisestä kansanäänestyksessä.


Piilotyöttömyyttä

Puolan suurin ongelma EU:n kannalta on maatalous, josta yli neljännes puolalaisista saa elantonsa. Parista miljoonasta maatilasta on elinkelpoisia kuitenkin vain arviolta 250 000-300 000. Ne ovat tehneet investointeja ja ottaneet lainaa tehostaakseen tuotantoaan.

Tilat ovat pieniä; niiden keskikoko on kahdeksan hehtaaria. Asiantuntija luonnehtiikin tyypillistä viljelijää "harrastajafarmariksi", joka viljelee kyllä omiin tarpeisiinsa, mutta ei myy mitään.

Tosiasiassa maaseudulla asuu arviolta miljoona köyhää viljelijää, jotka saavat tulonsa eläkkeistä, tai ovat työttömiä, jotka on näin "siivottu pois" työttömyystilastoista.

Asia on poliittisesti arka: yksikään puolue ei taatusti halua mennä kertomaan viljelijöille, etteivät nämä ole mitään oikeita viljelijöitä, vaan pelkästään työttömiä maalaisia.

Varsova on kokenut valtaisan muutoksen sen jälkeen, kun kommunismi luhistui vuonna 1989, mutta maaseudulla elellään yhä entiseen tapaan. Siellä on vaikea vakuuttaa ihmisille, että heidän olisi omaksuttava uusia ajattelutapoja ja uusia tuotantomenetelmiä.

Syvenevä kuilu maaseudun ja kaupunkien välillä onkin varsinainen aikapommi, arvioi Varsovassa pitkään asunut ulkomainen asiantuntija.

Puola liittyi NATO:on viime vuonna, ja sotilasliitto täytti turvatyhjiön, johon puolalaiset kokivat jääneensä Neuvostoliiton hajottua. Nyt puolalaiset näyttävät odottavan, että "Brysselin joulupukki" tulee ja nostaa maan talouden jaloilleen.


Hankala itäraja

Toisen maailmansodan jälkeen Puolalla oli kolme naapurimaata; nyt niitä on seitsemän. EU odottaa Puolan huolehtivan siitä, ettei unionin alueelle vyöry idästä laittomia maahanmuuttajia, huumeita, alkoholia, rikollisia ja prostituoituja.

EU-Puolan on määrättävä viisumipakko valkovenäläisille ja ukrainalaisille. Odotettavissa on varsinainen hullunmylly, kun miljoonat rajan yli kauppaa tekevät ihmiset anovat joka vuosi viisumia. Rajoille tarvitaan valtavasti lisää viisumiasioita käsittelevää henkilökuntaa sekä tietotekniikkaa ja ajoneuvoja.

Tällä haavaa Puolalla on rajanvalvontaan yksi ainut helikopteri, kun niitä on esimerkiksi Saksalla 145. Rajanvalvonnan remontti nielee paljon rahaa: nyt ankarissa sääoloissa toimivilla rajanvalvojilla ei ole aina edes kunnon saappaita.

Ukrainan itsenäisyys on Puolalle elintärkeä kysymys, sillä maa on puolalaisille tärkeä puskuri Puolan ja Venäjän välillä. Viisumipakon pelätäänkin työntävän Ukrainaa Venäjän syliin. Ukrainakaan ei halua hankaloittaa rajanylitystä, koska Puola on sille ikkuna länteen.

STT-IKK
6.10.2000


Ulkomaat -sivulle