Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Puolueet matkalla kunnallisvaaleihin

Sund: Veronalennuksilla ei paranneta kuntien peruspalveluja



Vasemmistoliiton puoluesihteerin Ralf Sundin mielestä kuntien peruspalveluista huolehtiminen ja veronalennukset ovat toisensa pois sulkevia asioita.


- Kahta hyvää, verojen alennusta ja palveluiden parantamista ei voi saada samaan aikaan. Pitäisi löytyä malttia olla jakamatta taloudellista hyvää veronalennuksina kansalaisille, Sund sanoo suoraan.

Vasemmistoliitto aikoo kunnallispolitiikassa tulevalla nelivuotiskaudella panostaa nimenomaan laman rämettämän peruspalvelusektorin kunnostamiseen.

- Kun taloudellisia mahdollisuuksia tulee, pitäisi käyttää ne pienet pelivarat joita syntyy. Uusia palveluja ei tarvita, vaan vanhat vauriot pitää laittaa kuntoon, Sund kiteyttää.

Peruspalvelut on tietenkin muistettu porvaripuolueidenkin vaaliliturgioissa. Sund myöntää, että tästä aiheutuu puolueelle profilointiongelmia, kun pitäisi erottua joukosta vaalitaistelun tiimellyksessä.

Sundin mukaan vain vasemmistoliitolla on kuitenkin kanttia tunnustaa se ikävä tosiasia, että koululaitosta, terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa ei saada kuntoon millään vippaskonsteilla.

- Vasemmistoliitto haluaa, että palvelut saadaan kuntoon ja se maksaa. Emme ihan uskalla sanoa, että rakastakaa verojanne, mutta melkein, Sund toteaa.

Tämän voi tulkita niinkin, että vasemmistoliiton valtuustoryhmissä ei ihan noin vain lämmetä veroäyrin alentamisesityksille.


Kuntia uhkaa palkkakilpailu

Palvelujen yksityistämisvimmastaan kunnat saattavat joutua Sundin mukaan maksamaan vielä kovan hinnan. Kuntien pitäisi perusteellisesti miettiä vastuutaan työnantajina.

- Jos kuntasektori palvelujen yksityistämisvimmallaan paljastuu huonoksi työnantajaksi, niin se joutuu saadakseen hyvää työvoimaa kovaan palkkakilpailuun, Sund sanoo ja huomauttaa peruspalveluministeri Osmo Soininvaarankin (vihr.) asiasta muistuttaneen.

Sundin mukaan ihminen sietää kyllä turvattomankin työsuhteen, jos siitä maksetaan kunnolla. Moni kuitenkin tyytyisi siihen kuuluisaan pitkään ja kapeammansorttiseen leipäänkin, jos voisi luottaa siihen, että työsuhde kestää ja sen varaan voi tulevaisuuttaan ruveta rakentamaan.

- Nyt kuntasektori tekee erittäin pahaa karhunpalvelusta itselleen tulevien kuihtuvien, hupenevien työmarkkinoiden kentässä, kun se lisääntyvässä määrin antaa itsestään huonon työnantajan kuvan, ja joutuu maksamaan palvelujen yksityistämisen jälkeenpäin kovalla rahalla, Sund sanoo.


Nurkkapatriotismi vaivaa kuntia

Sund ei usko muuttotappiokuntien kykyyn torjua maaltapakoa omalla elinkeinopolitiikallaan.

- Keskimääräisen kokoisen kunnan elinkeinopoliittiset mahdollisuudet yksin toimien ovat äärettömän pienet. Se on sitten jotain hallin pystyttämistä, tontin ja ilmaisen kunnallistekniikan antamista eli verorahojen syytämistä firmoille. Se on veden kantamista kaivoon, jossa se ei kauan pysy, Sund sanoo.

Sund pitää kuntatasolla kenties pahimpana elinkeinopoliittisena ongelmana nurkkapatriotismia, josta ei tunnuta päästävän, vaikka viimeisen 50 vuoden aikana yrityssektori on fuusioiden kautta pantu mullin mallin, pankki- ja rahoitusjärjestelmä on suurin piirtein haudan kautta uudelleen pystytetty ja valtionhallinto pantu uusiksi lakkauttamalla puolet lääneistä.

- Kuntien määrä on kuitenkin suurin piirtein sama, 452, kuin viime sotien jälkeen. On se uskomatonta, että tämä saatiin kerralla osumaan juuri oikeaksi. Tässä menee hukkaan hirvittävästi paljon resursseja ja nimenomaan elinkeinopoliittisesti.

- On äärettömän vaikeaa rakentaa jotain järkevää yhteistyötä kymmenen itsenäisen kunnan välille, joissa on vielä riiteleviä kyläpäälliköitä, Sund sanoo.


11 prosentin raja puhki

Tuoreimmissa kannatuskyselyissä puolueelle on saatu noin 10 prosentin kannatus. Vasemmistoliiton kannatusennätys vaaleissa on 11,7 prosenttia. Neljän vuoden takaisissa kunnallisvaaleissa puolue sai 10,4 prosentin osuuden äänistä.

- En pidä mahdottomana sitä 11,7 prosentin puhkaisua. En pidä sitä kuitenkaan uskottavana, kun on se haitta puoluesihteeriksi, että olen tilastotieteilijä koulutukseltani. Pitäisi olla virallista optimismia, enkä pysty koskaan siihen venymään. Sanoisin, että 11 prosenttia menee puhki, Sund arvioi.

- Meillähän nyrkkisääntö on se, että kun Suomen Gallupin lukuun pannaan prosentti lisää ja Taloustutkimuksen kaksi, niin tulee aika hyvä ennuste, Sund sanoo.

Sund sanoo laskevansa vaalituloksen omalla monimutkaisella, mutta erittäin luotettavalla matemaattisella mallillaan, joka lupaa vaalitulokseksi tarkalleen 11,2 prosenttia.

Sund myöntää pelkäävänsä puolueelle tärkeän äänestysprosentin jäämistä alhaiseksi.
- Sanoisin, että jos äänestysprosentti jää alle 60:n, jäämme kannatuksessa alle 11 prosentin.


Pomminheittäjät kaikkoavat

Vasemmistoliitolla, demareilla ja vihreillä on joukko liikkuvia äänestäjiä, jotka Sundin mukaan koostuvat pääasiassa kaupungeissa asuvista, keskimääräistä nuoremmista ihmisistä.

Liikkuvia äänestäjiä onnistuttiin viime eduskuntavaaleissa haalimaan varsinkin demareilta kiitettävästi.

- Menetimme kuitenkin valtavasti nukkuvina äänestäjinä. Näissäkin vaaleissa tullaan näkemään, että menetämme sellaista vallankumousromantikko- tai tämmöistä pomminheittäjäporukkaa, vai miksi sitä oikein kuvaisi. Mutta muista puolueista saadaan kompensaatiota, Sund uskoo.

- En tiedä, toivommeko tällaista äänestäjäkunnan muuttumista, mutta näin vain tämän hallitusvastuun tuloksena käy. Sujuvasupliikkinen puoluesihteeri määrittelee nasevasti myös ihmisen, jonka ei kannata äänestää vasemmistoliittoa: rasisti, joka ajattelee, että tuloerot eivät ole vielä tarpeeksi suuria, ja jonka mielestä köyhiä hyysätään aivan liikaa.

STT-IA
6.10.2000


Politiikka -sivulle