Via Finlandia: Kolmostie vie liikennekäytävien Suomeen
Kolmostie muuttuu 12. lokakuuta Helsingin ja Tampereen välillä moottoritieksi, kun viimeinen rakenteilla ollut osuus otetaan käyttöön. Moottoritien valmistuminen on harppaus kohti liikennekäytävien Suomea ja uutta aluepoliittista ajattelua.Kolmostien varrella sijaitsevien kaupunkien verkosto on valmiina sadonkorjuuseen. Kaupunkien 1994 perustama Via Finlandia -hanke kehittää ja markkinoi liikennekäytävää, joka ulottuu pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kautta Vaasan seudulle.
Via Finlandia -käytävän pituus on runsaat 400 kilometriä. Siitä
lähes puolet on nyt moottoritien vaikutusalueella.
- Tämä on Suomen ainut eurooppalaistyyppinen vyöhyke,
muistuttaa hankkeen projektipäällikkö Aarne Kuokkanen.
Kuokkanen laskee kolmostien ja pääradan muodostavan sivuilleen noin 50 kilometrin vaikutusalueen, jolloin syntyy satakunta kilometriä leveä vyöhyke, "yliseudullinen liikennekorridori".
Se eroaa muusta Suomesta monin tavoin.
- Vyöhyke on Suomen talouselämän, teollisuuden ja osaamisen ydinakseli, projektin esite kerskailee.
Kolmannes suomalaisista asuu vaikutuspiirissä
Alueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta, kolmannes maamme väkiluvusta. Asukastiheys on paljon muuta maata suurempi. Vyöhykkeen väkiluku kasvaa lähivuosikymmeninä, vaikka muun Suomen väki vähenee.
Tiemiehet ja tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että uusi moottoritieosuus kiihdyttää vyöhykkeen kasvua. Miksi?
- Päästään aina kulkemaan suunnitelman mukaan, vastaa professori Harri Kallberg Tampereen teknillisen korkeakoulun liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselta.
Perimmiltään kysymys on logistiikasta: tavaroiden hankinnasta, varastoinnista ja kuljetuksesta. Nykyaikainen verkottunut teollisuus nojaa liikenneyhteyksiin. Tuote valmistuu verkostossa, johon saattaa kuulua jopa satoja yrityksiä.
Verkostossa tuotteiden ja palvelusten on kuljettava juuri ajoissa. Myöhästyä ei saa, mutta ei myöskään olla liian ajoissa. Moottoritie auttaa nipistämään aikavälykset pois. Minuuttien säästöt kasautuvat lopulta miljooniksi markoiksi.
Tehtaiden Tamperekin on jo siirtynyt verkostotalouden aikaan. Isot konepajat ovat muuttuneet vaatimattomiksi kokoonpanohalleiksi, joita alihankkijat ruokkivat. Kaupungin merkittävin messutapahtuma on alihankintamessut, joilla tänä syksynä esittäytyi 1 200 yritystä.
Venäjä käänsi valta-akselin
Liikennekäytävän muodostuminen Tampereen ja Helsingin välille perustuu aikoinaan Venäjän valtakunnassa tehtyihin hallinnollisiin päätöksiin.
Aikaisemmin Turku ja Viipuri olivat Suomen keskuksia, mutta Venäjän vallan aikana Helsingistä tuli hallintokeskus ja Tampereesta teollisuuskeskus.
Kun 36 kilometrin mittainen moottoritieosuus Valkeakosken Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun otetaan käyttöön 12. lokakuuta, kuuluu historian siipien havinaa. Silloin saadaan päätökseen valta-akselin käännös Turku-Viipuri-linjalta Helsinki-Tampere-linjalle.
- Vuosisatoihin juuri kenelläkään ei ollut asiaa Helsingistä Tampereelle tai päinvastoin, muistuttaa dosentti Marko Nenonen.
Hän on kirjoittanut kirjan Moottoritie Tampereelle, joka julkistetaan tien vihkiäisissä. Teos kertoo liikenteestä ja aluerakenteen muutoksesta keskiajalta 2000-luvulle.
Helsingin ja Tampereen välisen valtatien merkitys on Nenosen mukaan kasvanut sitä mukaa, kun Turun ja Viipurin Suomesta on siirrytty Helsingin ja Tampereen Suomeen.
Tampereesta tuli toisen maailmansodan jälkeen liikenteen ja asutuksen toinen keskus pääkaupunkiseudun lisäksi. 1970-luvulle tultaessa kolmostie kasvoi pisimmäksi vilkkaasti liikennöidyksi valtatieksi.
- Liikenne kolmostiellä kasvoi nopeammin kuin muilla valtateillä, eritoten 1990-luvun alun talouslaman jälkeen, tutkija kertoo.
Rautatie ja maantie tukevat toisiaan
Rautatien ja maantien rinnakkaisuus on tukenut nauhataajaman muodostumista Helsingin ja Tampereen välille. Rata Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Tampereelle rautatie tuli 1876. Myöhemmin valtatiekin linjattiin rautatien suuntaiseksi, mikä oli poikkeuksellista.
Nenosen mukaan valtateiden rakentamista rautatien suuntaisesti vastustettiin 1960-luvulle asti. Kolmostien kohdalla tehtiin poikkeus jo Helsingin-Hämeenlinnan valtatietä uudistettaessa 1958-64.
- Olisi ollut aivan pöhköä vetää maantie muualta kuin Hyvinkään ja Riihimäen kautta, sillä nämä olivat huomattavia talouskeskuksia. VR kuitenkin vastusti tielinjaa, Nenonen kertoo.
- Huomionarvoista on, että rautatie ja valtatie ovat nyt uuden moottoritien valmistuttua linjaltaan kokonaan yhteneviä kolmostien varrella, hän tähdentää.
Nenonen muistuttaa, että Turun suunnalla tilanne on toinen. Helsingin päässä rata kulkee rannikolla ja maantie Lohjanharjulla. Nauhamaisesta taajamasta ei ole tietoakaan.
Turun päässä rata ja maantie kulkevat Saloon asti samalla linjalla.
- Salo onkin - sattumaa tai ei - nopeasti kasvanut ja kehittyvä taajama, Nenonen heittää.
Maantien ja rautatien vuorovedossa on pian taas rautatien vuoro. Nopeat Pendolinot tulevat pääradalla käyttöön parin vuoden päästä.
Via Finlandia
6.10.2000
